Tässä artikkelissa tutkimme Brigitte Bierlein:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Brigitte Bierlein on jättänyt merkittävän jäljen moderniin maailmaan aina populaarikulttuurin vaikutuksesta politiikan ja talouden merkitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme useita rooleja ja puolia, joita Brigitte Bierlein on ollut lähihistoriassa, sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Brigitte Bierlein on ollut jatkuvan mielenkiinnon ja keskustelun aiheena maailman näyttämölle ilmestymisestä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen, ja tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan kuvan sen vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan.
Brigitte Bierlein | |
---|---|
Brigitte Bierlein vuonna 2019. |
|
Itävallan liittokansleri | |
Bierleinin hallitus
3.6.2019 – 7.1.2020 |
|
Presidentti | Alexander Van der Bellen |
Varakansleri | Clemens Jabloner |
Edeltäjä | Sebastian Kurz |
Seuraaja | Sebastian Kurz |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. kesäkuuta 1949 Wien, Itävalta |
Kuollut | 3. kesäkuuta 2024 (74 vuotta) |
Ammatti | juristi, poliitikko |
Tiedot | |
Puolue | sitoutumaton |
Tutkinnot | Wienin yliopisto |
|
Brigitte Bierlein (25. kesäkuuta 1949 Wien – 3. kesäkuuta 2024[1]) oli itävaltalainen juristi ja poliitikko. Hän aloitti Itävallan perustuslakituomioistuimen puheenjohtajana 23. helmikuuta 2018.[2] Hän toimi Itävallan liittokanslerina toukokuusta 2019 tammikuuhun 2020 ja johti Sebastian Kurzin hallituksen kaaduttua väliaikaista hallitusta. Hän oli ensimmäinen nainen Itävallan liittokanslerina.[3][4]
Bierlein syntyi Wienissä 1949 virkamiehen ja taiteilijan perheeseen. Hän opiskeli oikeustiedettä ja valmistui Wienin yliopistosta tohtoriksi vuonna 1971.[1]
Bierlein toimi valmistumisensa jälkeen yleisenä syyttäjänä ja työskenteli muun muassa Wienin syyttäjänvirastossa sekä oikeusministeriössä ja korkeimman oikeuden syyttäjänvirastossa.[1]
Bierleinista tuli 2003 perustuslakituomistuimen varapuheenjohtaja. Puheenjohtajaksi hänet valittiin helmikuussa 2018, mutta jo 3. kesäkuuta 2019 hänet nimettiin Itävallan liittokansleriksi.[1] Bierleinista tuli Itävallan väliaikaisen hallituksen johtaja, kun Kurzin hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen niin sanotun Ibiza-tapauksen takia. Bierlein toimi ensimmäisenä naisena Itävallan liittokanslerina.[5][6] Hän luovutti paikkansa seuraajalleen 7. tammikuuta 2020.[7]