Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkea Brändinhallinta:een liittyvää. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään, sen sovellusten kautta eri alueilla ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Brändinhallinta:tä perusteellisesti, erittelemme sen tärkeimmät ominaisuudet ja korostamme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi nostamme esiin erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, joita Brändinhallinta:n ympärillä on, sekä mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia, joita niillä voi olla jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen Brändinhallinta:stä, jotta lukijat saisivat laajemman ja vakaamman käsityksen tästä aiheesta.
Osa artikkelisarjaa |
Markkinointi |
---|
Brändinhallinta (engl. brand management) tarkoittaa markkinointitekniikoiden soveltamista johonkin tiettyyn tuotteeseen tai brändiin. Sillä halutaan nostaa tuotteen arvoa asiakkaan silmissä ja siten lisätä myyntiä ja nostaa itse brändin arvoa. Brändin arvo määritellään sillä, miten paljon se tuottaa voittoa yritykselle lisääntyneen kysynnän (markkinaosuus) tai nousseen hinnan kautta (voittomarginaali).
Brändinhallinnan kehitti Neil McElroy toukokuussa vuonna 1931. Hän laati Procter & Gamblelle tunnetun muistion, jossa hän esitti brändinhallinnasta vastaavan työntekijän palkkaamista yritykseen.[1]
Brändinhallinnan neljä suurinta tehtävää ovat seuraavat:[1]
Brändijohtaminen (engl. brand leadership) on brändikonsultti David A. Aakerin mukaan kehittyneempi ja nykyaikaisempi versio brändinhallinnasta. Brändijohtamisessa näkökulma on enemmän strateginen kun brändinhallinnassa se on taktinen. Tällöin myös päätökset tehdään ylempänä organisaatiossa kuin brändinhallinnassa perinteisesti ja näkökulma on globaali. Brändijohtamisen kantava voima on myynnin lisäämisen sijaan brändin identiteetin rakentaminen.[1]