Bugin kieli
Tässä artikkelissa käsitellään Bugin kieli:n vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Bugin kieli on osoittautunut kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi laajalle ihmisjoukolle aina sen vaikutuksesta talouteen kulttuurin ja koulutuksen rooliin. Kautta historian Bugin kieli on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja nykyään sen läsnäolo on edelleen erittäin tärkeä eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkitaan Bugin kieli:n eri ulottuvuuksia ja tarkastellaan, kuinka se on muokannut nykyajan todellisuuttamme.
| Bugi | |
|---|---|
 Levinneisyys Sulawesissa |
|
| Oma nimi | ᨅᨔ ᨕᨘᨁᨗ; Basa Ugi |
| Tiedot | |
| Alue | Indonesia |
| Puhujia | 5 000 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet eteläsulawesilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | bug |
| ISO 639-3 | bug |
Bugi on austronesialainen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään noin viisi miljoonaa ihmistä Indonesiassa ja 18 700 Malesiassa. Lisäksi bugia puhuu toisena kielenä noin 500 000 ihmistä.[1] Bugin puhujat elävät pääosin Sulawesin saarella, Indonesiassa. Kieli kuuluu malaijilaispolynesialaisten kielten ryhmään ja sitä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla ja lontaralla.
Lähteet
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela