Nykymaailmassa Bullerborg on saavuttanut suuren merkityksen jokapäiväisen elämän eri alueilla. Yhteiskuntavaikutuksistaan globaaliin talouteen Bullerborg:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Kautta historian Bullerborg on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan evoluutiossa ja kehityksessä, merkitseen tärkeitä virstanpylväitä ja synnyttänyt merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Bullerborg:n vaikutuksia eri aloilla ja analysoimme sen merkitystä ja panosta tapaan, jolla havaitsemme tämän päivän maailman ja selviämme sen kanssa.
Bullerborg on Vuoksen saareen, Imatrankosken yläpuolelle 1500-luvulla rakennettu linna[1], jonka rauniot sijaitsevat nykyisin Imatran vesivoimalaitoksen yläpuolisen patoaltaan alla Imatralla.[2]
Kustaa Vaasan ollessa Ruotsin kuninkaana 1500-luvun puolivälissä Venäjän uhka kasvoi, ja itärajan puolustusta alettiin vahvistaa korjaamalla vanhoja linnoja ja rakentamalla uusia. Valtaneuvos Erik Fleming oli ehdottanut varustuksen rakentamista Jääskeen Vuoksen rannalle, johon Kustaa Vaasa antoi luvan vuonna 1547. Bullerborg mainitaan vuonna 1555 Kustaa Vaasan kirjeessä koskien puolustustoimenpiteitä venäläisiä vastaan. Bullerborg mainitaan myös vuosina 1555, 1556 ja 1557 Viipurin linnan tilikirjoissa sen alaisena lohenkalastamona. Bullerborg löytyy asiakirjalähteistä vielä 1654, jolloin Saviniemen kartanolla kerrotaan olevan kalastusoikeudet Bullerborgin virtaan.[3]
Bullerborg on merkitty Täyssinän rauhan rajakartan luonnokseen ja kopioon sekä vuoden 1650 lääninkarttaan, mutta sen tarkka sijainti ei ole tiedossa. Vuoden 1650 läänikarttaan on Koivusaaren yhteyteen merkitty "vanha linna, jonka venäläiset tuhosivat", mutta Aulikki Ylösen mukaan linna on sijainnut Koivusaaren viereisessä Linnasaaressa.[4] Molemmat saaret ovat nykyisin Imatran vesivoimalaitoksen yläpuolisen patoaltaan alla, jokseenkin Pässiniemen kohdalla Imatralla.