Bununin kieli
Nykymaailmassa Bununin kieli:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Bununin kieli on kiinnittänyt miljoonien huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, tieteellisen merkityksensä tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan perusteellisesti kaikkia Bununin kieli:een liittyviä näkökohtia, analysoimaan sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamaan kattavan ja syvällisen näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta. Tämän artikkelin alkuperästä sen nykyiseen merkityksellisyyteen, tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja yksityiskohtainen näkökulma Bununin kieli:een ja tarjota lukijoille laajempi ja monipuolisempi käsitys tästä ilmiöstä.
| Bunun | |
|---|---|
 Bununin kielen puhuma-alue vaaleanvihreällä |
|
| Tiedot | |
| Alue |
 Taiwan |
| Virallinen kieli |
Taiwan (kansalliskieli) |
| Puhujia | 38 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta |
austronesialaiset kielet formosalaiset kielet paiwanilaiset kielet |
| ISO 639-3 | bnn |
Bununin kieli on Taiwanissa puhuttava austronesialaisiin kieliin kuuluva kieli, jota puhuu samanniminen Taiwanin aboriginaalikansa.[1][2] Vuonna 2002 kiellä oli 38 000 puhujaa.[3]
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[4] Uusi testamentti on käännetty bununiksi vuonna 1964.[5]
Vuonna 2017 Taiwan tunnusti bununin ohella kaikki muutkin maan aboriginaalikielet kansallisiksi kieliksi.[6]
Fonologia
Konsonantit
| Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | ʔ | |
| Frikatiivi | v | ð | s | h | |
| Nasaali | m | n | ŋ | ||
| Lateraali | l |
Lähde:[7]
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Avoin | a |
Lähde:[7]
Lähteet
- ↑ Glottolog 4.4 - Bunun glottolog.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ Bunun Ethnologue. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Bunun alphabet, prounciation and language omniglot.com. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ ScriptSource - Bunun written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ Bunun in Taiwan joshuaproject.net. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Indigenous Languages Development Act 14.6.2017. Ministry of Justice. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Hui-chuan, J. Huang: Resolving Vowel Clusters: A Comparison of Isbukun Bunun and Squliq Atayal (pdf) (s. 3–4) 2006. Language and Linguistics. Arkistoitu 15.11.2021. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)