Cândido Lorenzo González

Cândido Lorenzo González on pitkään ollut kiinnostava ja keskustelunaihe yhteiskunnassa. Perustamisestaan ​​lähtien se on herättänyt uteliaisuutta ja pohdintaa eri ihmisissä ympäri maailmaa. Vuosien varrella Cândido Lorenzo González on kehittynyt ja saanut erilaisia ​​merkityksiä ja lähestymistapoja, ja siitä on tullut aihe, joka kattaa laajan kirjon ideoita ja mielipiteitä. Akateemisesta alasta sosiaalialalle Cândido Lorenzo González on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja se on vaikuttanut suuresti siihen, miten ymmärrämme ja lähestymme elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme joitain näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka ovat kehittyneet Cândido Lorenzo González:n ympärille, sekä sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Cândido Lorenzo González O. de M. (23. syyskuuta 1925 Ginzo de Limia, Espanja17. joulukuuta 2019[1]) oli Brasiliassa uransa luonut roomalaiskatolinen piispa. Hänet vihittiin papiksi 6. kesäkuuta 1954 ja nimitettiin São Raimundo Nonaton prelaatiksi sekä Scardonan titulaaripiispaksi 5. joulukuuta 1969. Piispaksi vihkiminen seurasi 19. maaliskuuta 1970. Pääkonsekraattorina toimi Jaime de Barros Câmara, jota avustivat Mário Teixeira Gurgel ja José Vázquez Díaz.[2]

Lorenzo González erosi titulaarihiippakunnan johdosta 26. toukokuuta 1978. Hänet nimitettiin 3. lokakuuta 1981 São Raimundo Nonaton piispaksi, jona hän toimi, kunnes jäi eläkkeelle 17. heinäkuuta 2002.[2]

Lähteet