Tänään astumme C/2013 A1:n jännittävään maailmaan. Tämä aihe on herättänyt kiinnostuksen miljoonissa ihmisissä ympäri maailmaa, eikä se ole ihme. C/2013 A1:n tärkeydestä on keskusteltu ja analysoitu eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa ehdotamme C/2013 A1:een liittyvien eri näkökohtien analysointia sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Toivomme, että tämä artikkeli ei ainoastaan tyydytä uteliaisuuttasi C/2013 A1:tä kohtaan, vaan myös inspiroi sinua syventymään sen tutkimiseen ja ymmärtämiseen.
C/2013 A1 | |
---|---|
![]() C/2013 A1 Hubble-avaruusteleskoopin kuvaamana 11. maaliskuuta 2014 |
|
Löytäminen | |
Löytäjä | Robert H. McNaught |
Löytöpäivä | 3. tammikuuta 2013 |
Muut nimet | Siding Spring |
Kiertorata | |
Apheli | 35,1 AU[1] |
Periheli | 1,392 AU[2] |
Eksentrisyys | 1,00060[1] |
Inklinaatio | 129,027°[1] |
Edellinen periheli | 25. lokakuuta 2014 |
Seuraava periheli | ? |
C/2013 A1 (tunnetaan myös nimellä Siding Spring)[2] on Oortin pilveen kuuluva komeetta, joka löydettiin 3. tammikuuta 2013. Komeetta kuvattiin ensimmäisen kerran 8. joulukuuta 2012.[2] C/2013 A1 saavutti perihelinsä 25. lokakuuta 2014.[2] Se oli todennäköisesti tullut ensimmäistä kertaa aurinkokunnan sisäosiin.[3]
Löydettäessään komeetta tuli erityisesti tunnetuksi siitä, että se tulisi ohittamaan Marsin hyvin läheltä, arvioiden mukaan vain 109 200 kilometrin päästä, 19. lokakuuta 2014. Komeetalle oli myös arvioitu hyvin pieni mahdollisuus osua Marsiin, jolloin syntyisi halkaisijaltaan satojen kilometrien suuruinen kraatteri. Mahdollisessa törmäyksessä vapautuisi noin 20 miljardia megatonnia energiaa.[3][4] Komeetan arvioitiin saavuttavan Marsin pinnalta katsottuna näennäisen kirkkauden jopa −8,5. Komeetan arvioitiin olevan Marsissa oleville ja sitä kiertäville luotaimille erinomainen kuvauskohde.[4]
Komeetta ohitti Marsin noin 140 000 kilometrin etäisyydeltä 19. lokakuuta 2014. Useat luotaimet saivat tällöin kerättyä tietoja komeetasta ja sen vaikutuksesta Marsin kaasukehään. Komeetan ydin paljastui pienemmäksi kuin 1 km. Se on todennäköisesti noin 600–500 metriä halkaisijaltaan. Ytimen pyörähdysajaksi selvisi kahdeksan tuntia.[5][6][7][8] Komeetan näennäinen kirkkaus oli Marsista katsottuna noin −6.[9]