Nykymaailmassa Camille Jordan:stä on tullut tärkeä aihe laajalle yhteiskunnalle. Ilmestymisestään lähtien Camille Jordan on aiheuttanut suuren vaikutuksen eri alueilla, synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja ristiriitaisia mielipiteitä. Sen vaikutus on ylittänyt rajoja ja on herättänyt kiinnostuksen aiheen asiantuntijoissa sekä väestössä yleensä. Sen merkityksellisyyden vuoksi on tärkeää analysoida yksityiskohtaisesti ja objektiivisesti kaikki Camille Jordan:een liittyvät näkökohdat ja ymmärtää sen vaikutukset, seuraukset ja mahdolliset ratkaisut. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Camille Jordan-ilmiötä sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen. Tavoitteena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkökulma tähän maailmanlaajuisesti kiinnostavaan aiheeseen.
Marie Ennemond Camille Jordan | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. tammikuuta 1838 Lyon, Ranska |
Kuollut | 22. tammikuuta 1922 (84 vuotta) Pariisi |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Victor Puiseux ja Joseph Serret |
Tutkimusalue | Ryhmäteoria, matematiikka, lineaarialgebra ja mittateoria |
|
|
|
Marie Ennemond Camille Jordan (5. tammikuuta 1838 Lyon, Ranska – 22. tammikuuta 1922 Pariisi) oli ranskalainen matemaatikko, joka tunnettiin erityisesti ryhmäteorian alalla tekemästään työstä.[1][2]
Jordan oli tunnetun poliitikon ja kirjailijan Camille Jordanin veljenpoika. Hän opiskeli Pariisissa École polytechnique -yliopistossa, jossa hän jatkoi opettamista myöhemmällä iällä. Hänestä tuli École polytechniquen professori vuonna 1876 ja Collège de Francen professori vuonna 1883. Hän myös toimitti Journal des mathématiques pures et appliquées -lehteä vuosina 1885–1922.[1][2]
Jordan julkaisi useita teoksia, lähinnä algebraa käsitteleviä. Vuonna 1870 hän sai Ranskan tiedeakatemian Poncelet-palkinnon monumentaalisesta teoksestaan Traité des substitutions et des équations algébriques, jossa hän vakiinnutti ryhmän aseman matematiikassa. Jordanin ryhmäteorian tutkimukset toivat ensimmäisenä täyteen ymmärrykseen vuonna 1832 kuolleen merkittävän matemaatikon Évariste Galois'n teorioiden tärkeyden. Jordan julkaisi analyysia koskevat luentonsa ja tutkimuksensa teoksessa Cours d'analyse de l'École Polytechnique, jolla oli merkittävä vaikutus modernin funktioteorian kehitykseen. Jordanin mukaan on nimetty muun muassa Jordanin käyrälause, Jordanin perusmuoto, Jordanin lohko, Jordanin matriisihajotelma ja Jordanin mitta.[1][2]
Jordan valittiin Académie des Sciences -akatemian jäseneksi 4. huhtikuuta 1881.[2]