Carl Georg Ekmark

Nykymaailmassa Carl Georg Ekmark on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Carl Georg Ekmark on ollut keskustelun ja kiistan kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Teknologisen kehityksen ja yhteisöissä tapahtuvien muutosten myötä Carl Georg Ekmark on ottanut johtavan roolin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Carl Georg Ekmark:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja tarkastelemme mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Carl (Karl) Georg Ekmark (22. maaliskuuta 1780 Loviisa – 17. marraskuuta 1822 Helsinki) oli suomalainen opettaja, pappi ja kirjailija.

Ekmarkin vanhemmat olivat Loviisan piirilääkäri, asessori Karl Daniel Ekmark ja Elsa Maria Gedda. Hän kävi Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1800. Ekmark valmistui filosofian kandidaatiksi 1804 ja maisteriksi 1805. Hänet vihittiin papiksi 1817.

Ekmark toimi Loviisan triviaalikoulun konrehtorina vuodesta 1805 ja oli sitten Porvoon lukiossa apulaisena vuodesta 1812 sekä filosofian ja luonnonhistorian lehtorina vuodesta 1815. Vuodesta 1819 alkaen Ekmark oli senaatin kirkollistoimikunnan esittelijäsihteerinä.

Ekmarkin kirjallinen tuotanto koostuu Turun akatemiassa julkaistuista latinankielisistä väitöskirjoista.

Carl Ekmark oli naimisissa vuodesta 1813 Turun akatemian eksegetiikan professorin Jakob Bonsdorffin tyttären Anna Jakobina Bonsdorffin kanssa.

Teoksia

  • Sylloge monumentorum, ad illustrandam historiam fennicam pertinentium. : Cujus partem IX, cons. fac. philos. in Reg. Acad. Aboënsi, praeside mag. Henrico Gabriele Porthan, reg. canc. consil. eloqv. prof. r. o. eqv. ord. R. de Stella Polari, R. Acad. litt. human. hist. antiquitt. R. Societ. Sc. Upsal. c. socio, publicae bonorum censurae submittit Carolus Georgius Ekmark, Wiburgensis. In aud. majori die X Jun. MDCCCIII. Horis p. m. consvetis. Turku 1803
  • De difficultate proprietatem vocabulorum in lingua Hebraea constituendi. : Dissertatio philologica. Quam adprob. ampliss. facult. philos. Aboëns. praeside mag. Johanne Bonsdorff, Reg. Acad. bibliothecario. Pro gradu philosophico publico examini modeste offert Carolus Georgius Ekmark, stip. Archenh. Wiburgensis. In auditorio majori die XXII Maji MDCCCV. Horis a. m. consuetis. Turku 1805
  • Elegantioris latinitatis theoria e Cicerone & Quintiliano. : Specimen academicum, cujus partem alteram, suffragio ampliss. senat. philos. in imper. ad Auram Athenaeo, publice examinandam sistunt auctor Carolus Georg. Ekmark, philos. magist. conrect. schol. triv. Lovis. et respondens Carolus Elias Alopaeus, Wiburgensis. In audit. med. die XXVII Nov. MDCCCXI. H. a. m. s. Turku 1811

Lähteet