Carlo Goldoni

Nykymaailmassa Carlo Goldoni on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Carlo Goldoni:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai ammattimaisen merkityksensä vuoksi. Lisätietoa Carlo Goldoni:stä ei ole vain tapa laajentaa tietämystämme, vaan myös ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Carlo Goldoni:een, analysoimalla sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri alueilla ja tulevaisuuden näkökulmia, joita tämä aihe tarjoaa meille.

Carlo Goldoni

Carlo Goldoni (25. helmikuuta 1707 Venetsia, Venetsian tasavalta – 6. helmikuuta 1793 Pariisi, Ranska) oli italialainen dramaturgi, kirjailija ja oopperalibretisti. Goldoni ihaili Molièrea ja sai häneltä paljon vaikutteita.[1] Hän kirjoitti näytelmiä italiaksi ja Venetsian kielellä ja lisäksi ranskaksi omaelämäkerran Mémoires (1784–1787)[2].

Goldoni oli alun perin asianajaja. Hän aloitti kirjailijanuransa 1700-luvun puolimaissa. Hän siirtyi vuonna 1762 Pariisiin siellä toimivan italialaisen näytelmäseurueen kirjoittajaksi. Hänen tuotantonsa käsittää kaikkiaan pari sataa näytelmää.[1] Goldoni menetti eläkkeensä Ranskan vallankumouksen puhjettua ja kuoli kurjuudessa.[2].

Suomennettu tuotanto

Suomeksi Goldonin näytelmistä on ammattiteattereissa toteutettu useita näytelmiä.[3] Katkelma näytelmästä Viuhka on antologiassa Italian kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1945).

  • Juorupiiri (I pettegolezzi delle donne); suomentanut Ritva Arvelo, Helsinki: Suomen Teatteriliitto 1975
  • Kahden herran palvelija (Il servitore di due padroni); suom. Tyyni Tuulio, Helsinki: Suomen teatteriliito 1988
    • Kaksin kauniimpi
  • Paljon melua kurpitsasta (Le baruffe chiozzotte); suomentanut Esko Elstelä, 1974 TNL 1974.
  • Rettelö Chioggiassa (Le baruffe chiozzotte); suom. Jorma Kapari, Helsinki: Suomen Teatterikoulu
    • Kalarannan rettelö
    • Rettelö kalasatamassa
  • Kauniin kesän seikkailu (Le avventure della villeggiatura); suomentanut Esko Elstelä
  • Kunnon tyttö (La donna di garbo); suomentanut Esko Elstelä
  • Majatalon emäntä (La locandiera); suom. Jorma Kapari, Mirandolina
    • Majatalon emäntä; suom. Eija Pokkinen, Helsinki: Suomen Teatteriliitto 1984
    • Mirandolina (La locandiera)
  • Venetsialaisella torilla (Il capiello)
  • Viuhka (Il ventaglio)
  • Herran kukkarossa (Il campiello); suom. Liisa Ryömä, Helsinki: STL 1988

Lähteet

  1. ↑ a b Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 803. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  2. ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Goldoni, Carlo”, Otavan kirjallisuustieto, s. 247. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. ↑ Ilona-esitystietokanta. Suomen ammattiteatterien esitykset (hakulomake). Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 16.12.2014.

Aiheesta muualla