Centre national de la recherche scientifique

Nykymaailmassa Centre national de la recherche scientifique on aihe, josta on tullut erittäin ajankohtainen viime aikoina. Politiikasta tieteeseen, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta Centre national de la recherche scientifique:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Mielipiteet tästä asiasta ovat erilaisia ​​ja ristiriitaisia, mikä ruokkii keskustelua ja rikastuttaa tietoa Centre national de la recherche scientifique:stä. Tässä artikkelissa tutkimme Centre national de la recherche scientifique:n eri puolia, sen vaikutusta elämäämme ja sen roolia nykymaailmassa.

Centre national de la recherche scientifique (CNRS) on vuonna 1939 perustettu Ranskan valtion rahoittama tutkimusorganisaatio. Se on suurin perustutkimusta tekevä tutkimusorganisaatio Euroopassa.[1] Vuonna 2009 organisaation seitsemässä instituutissa ja kahdessa kansallisessa instituutissa työskenteli yhteensä 33 600 työntekijää, joista 11 600 oli tutkijoita. Organisaation budjetti vuonna 2009 oli noin 3,4 miljardia euroa.[2]

CNRS:n kymmenen instituuttia ovat:[3]

  1. CNRS biologie (INSB)
  2. CNRS Terre & Univers (INSU)
  3. CNRS Écologie & Environnement (INEE)
  4. CNRS Sciences humaines & sociales (INSHS)
  5. CNRS Chimie (INC)
  6. CNRS Nucléaire & Particules (IN2P3)
  7. CNRS Physique (INP)
  8. CNRS Ingénierie (INSIS)
  9. CNRS Mathématiques (INSMI)
  10. CNRS Sciences informatiques (INS2I)

Lähteet

  1. ↑ Declan Butler: France's research agency splits up. Nature News, 2008, nro 453, s. 573. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.10.2009. (englanniksi)
  2. ↑ Key figures Helmikuu 2009. CNRS. Viitattu 6.10.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Les dix instituts du CNRS se dotent de noms d’usage cnrs.fr. 20.10.2023. Viitattu 7.4.2025. (ranskaksi)

Aiheesta muualla