Chagain ydinkokeet:n aihe on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Alkuperäistään nykypäivään Chagain ydinkokeet on herättänyt ihmisten huomion eri aloilta joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttaneen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Chagain ydinkokeet:llä on ollut ajan mittaan, sekä sen merkitystä nykyään. Sen alkuperästä sen kehitykseen tutkimme, kuinka Chagain ydinkokeet on vaikuttanut eri elämänalueisiin ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yksityiskohtaisen analyysin ja kriittisen näkökulman avulla pyrimme valaisemaan Chagain ydinkokeet:n tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamaan näin lukijalle syvemmän ymmärryksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Chagain ydinkokeet eli Chagai-I ja Chagai II olivat 6-7 ydinkokeen sarja Pakistanissa toukokuussa 1998. Ensimmäinen viiden kokeen sarja tehtiin 28. toukokuuta.[1] Sitä seurasi yksi tai kaksi räjäytystä kaksi päivää myöhemmin.[2]
Koe oli Pakistanin vastaus naapurimaansa Intian pari viikkoa aiempiin ydinkokeisiin.[1]
Pakistanilaiset tekivät Ras Kohin alueella 28. toukokuuta 1998 2–3 ydinkoetta, jotka tuottivat yhteensä 4,6 Richterin maanjäristyksen. Räjähdys tapahtui noin kilometrin mittaisen tunnelin päässä, noin 185 m vuoren alla. Vuoren huippu järisi ja pöllysi. Pakistanilaiset väittivät räjähdystehoksi 18–40 kilotonnia. Ydinohjelman johtajan Abdul Qadeer Khanin mukaan tehtiin 5 ydinkoetta, joista suurin noin 35 kt ja muut pienempiä[3].
Kharanin alueella tehtiin 30. toukokuuta 1998 testi, jossa pakistanilaiset sanoivat räjäyttäneensä 18 kilotonnin pommin.[4]
Yhdysvallat tuomitsi kokeet jyrkästi.[4]