Chinampa

Nykyään Chinampa on aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion ympäri maailmaa. Nyky-yhteiskunnassa Chinampa:stä on tullut kiinnostava kohde niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Henkilökohtaisella, ammatillisella, poliittisella tai kulttuurisella tasolla Chinampa on onnistunut synnyttämään suuren määrän mielipiteitä ja keskusteluja sen tärkeydestä. Tässä artikkelissa tutkimme Chinampa:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. Syvän ja harkitun analyysin avulla yritämme valaista tätä aihetta, joka on niin monimutkainen ja tärkeä nykyään.

Nykyaikaisia chinampoja, viljelyyn käytettyjä mutasaarekkeita, joita usein sanotaan virheellisesti kelluviksi puutarhoiksi. Ne periytyivät luultavasti asteekkeja aikaisempien intiaanien ajoilta, mutta vasta asteekit käyttivät niitä tehokkaasti hyödykseen.

Chinampa oli kaisloista ja mudasta järveen koottu puutarhaläntti, jollaisia asteekit ja jotkut muut esikolumbiaaniset Mesoamerikan kansat käyttivät viljelyyn Meksikon laaksossa suurella Texcoco-järvellä.[1] Chiampojen käyttöön lienee päädytty alkujaan sen takia että Tenochtitlánin saarella oli puutetta viljeltävästä maa-alasta. Asteekkijohtajat pyrkivät edistämään chinampojen rakentamista.

Chinampa rakennettiin aitaamalla pajulla tai vastaavalla alue matalasta järven kohdasta, ja kasaamalla aitaukseen mätäneviä kasveja ja mutaa. Chinampojen välissä kulki kanootin mentävä kanava kylvöä ja sadon korjaamista varten.[2] Yleensä chinampassa viljeltiin maissia, papua, kurpitsaa, amaranttia, tomaatteja, chilipippuria ja yrttejä.[3]

Chinampoja lannoitettiin ihmisen ulosteilla ja järven pohjamudalla. Chinampa on espanjalainen käännös nahuatlinkielisestä sanasta chinamitl, ruo'oista tehty neliö. Niitä sanotaan usein virheellisesti kelluviksi puutarhoiksi. Yhden chinampan ala oli yleensä 30 kertaa 2,5 metriä. Chinampojen uskotaan tuottaneen 1/2–2/3 asteekien pääkaupungin Tenochtitlánin ravinnosta.

Varhaisimmat tunnetut chinampat ovat ajalta 1150–1350 niin sanotulta keskijälkiklassiselta ajalta, jolloin Meksikon laaksossa oli kilpailevia kaupunkivaltioita ennen asteekkien nousua. Chinampoja rakennettiin pääosin suuren Texcoco-vesistön eteläosissa, Xochimilco- ja Chalcojärvillä sekä Tenochtitlánin ympäristössä. Pieniä chinampoja oli myös varsinaisen Texcoco-järven itäosassa Xaltocanin lähellä. Koska Texcoco-järvestä on kuivatettu suurin osa ja valtava Méxicon kaupunki rakennettu sen kohdalle, chinampoja on enää vain eräässä kohdassa Xochimilcossa.

Lähteet

  1. ↑ Chinampa Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.1.2013.
  2. ↑ Why Chinampas Gardens are part of This Permaculture Design Midwest Permaculture. Viitattu 20.1.2013.
  3. ↑ Chinampa Agricultural System, Mexico GIAHS. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 20.1.2013.