Tämä artikkeli käsittelee aihetta Chlorissa, joka on erittäin tärkeä nykyään. Chlorissa on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla, mikä on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Vuosien varrella Chlorissa on synnyttänyt useita tutkimuksia, teorioita ja pohdintoja, jotka ovat rikastaneet tietoa tästä aiheesta. Samoin Chlorissa on synnyttänyt erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä, jotka kuvastavat asiaan liittyvien näkemysten moninaisuutta. Tässä artikkelissa analysoidaan Chlorissa:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia ja vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Chlorissa | |
---|---|
![]() Kanervamittari (Chlorissa viridata) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Vihermittarit Geometrinae |
Suku: |
Chlorissa Stephens, 1831[1] |
Chlorissa on vihermittareihin kuuluva perhossuku. Sen kuvasi James Francis Stephens vuonna 1831.[1] Suvun tieteellinen nimi Chlorissa viittaa sekä kreikkalaisen mytologian kevään jumalattareen Khlorikseen että perhosen siipien vihreään väriin (khloros = vaaleanvihreä).[2]
Sukuun luetaan kuuluvaksi ainakin seuraavat lajit:[1] Näistä ainoastaan kanervamittaria (C. viridata) tavataan Suomessa.[3]