Clément Marot

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Clément Marot:tä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Clément Marot on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Ilmestymisestään lähtien Clément Marot on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla, mikä on johtanut sen vaikutusten syvälliseen analyysiin. Tässä mielessä on mielenkiintoista tietää enemmän Clément Marot:stä ja siitä, miten se on kehittynyt ajan myötä, sekä sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Siksi seuraavilla riveillä syvennymme Clément Marot:n moninaisiin puoliin ja sen rooliin nyky-yhteiskunnassa.

Clément Marot
Clément Marot
Clément Marot
Henkilötiedot
Syntynyt1496
Kuollut1544 (47–48 vuotta)
Kansalaisuus Ranska
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliranska
Tuotannon kieliranska
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Clément Marot (23. marraskuuta 1496 Cahors, Ranska – 12. syyskuuta 1544 Torino, Italia[1]) oli ranskalainen renessanssiajan runoilija.

Elämänvaiheet

Marot'n isä oli runoilija Jean Marot.[2]

Marot oli Frans I:n kamaripalvelija ja hovirunoilija. Hän joutui syytteeseen osallisuudesta uskonpuhdistusliikkeeseen ja sai kärsiä vankeutta ja pakolaisuutta. Hänet vangittiin 1525, koska hän kirjoitti papistonvastaisia runoja, mutta vapautettiin seuraavana vuonna. Hän koki1530-luvulla hengellisen muutoksen ja siirtyi reformoidun uskontulkinnan kannattajaksi. Hän pakerni 1535 Ferraraan uskonsa tähden, mutta parin vuoden kuluttua sai hän luvan palata, kunhan sanoutuisi irti reformoidusta uskonkäsityksestä. Hän suostui siihen, mutta ei luopunut käsityksistään ja pakeni Geneveen. Häntä ei kuitenkaan miellyttänyt geneveläinen reformoidun opin tulkinta, sillä se oli hänestä liian synkkää, ja hän lähti Italiaan. Hän kuoli Torinossa.[3]

Runoilija

Marot oli ranskalaisen runouden välittäjänä keskiajasta renessanssiin. Hän kirjoitti lukuisia rakkausrunoja ja sävelsi osan runoistaan. Hänen sepittämänsä chansonit, rondot, balladit, sonetit ja etenkin epigrammit ovat sirotyylisiä (style marotique). Allegorinen runoelma L’enfer on pureva satiiri.[4] Hänen tuotantoaan julkaisi pariisilainen kirjanpainaja ja kirjakauppias Denis Janot, jonka runojulkaisuista ne olivat kaikkein merkittävimpiä[5].

Marot julkaisi uudet painokset Ruusuromaanista (1527) ja François Villonin runoelmista (1532).[4]

Virsirunoilija

Marot tunnetaan myös merkittävänä virsirunoilijana. Hän oli Ranskan protestanttien, "hugenottien", virsikirjan eli Hugenottipsalttarin keskeisiä runoilijoita. Ranskalainen uskonpuhdistaja Jean Calvin oli sitä mieltä, että seurakuntavirren sisällön piti olla suoraan Raamatusta. Siten reformoidun kirkon virsiperinne alkoi psalmivirsistä. Etusijan saivat Vanhan testamentin psalmit, joiden pohjalta kirjoitettiin loppusoinnullisia virsiä. Hugenottipsalttarissa oli 150 virttä, yhtä monta kuin Raamatussa on psalmeja, ja Marot oli kirjoittanut niistä kolmanneksen.[6][7]

Vuoden 1986 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on kaksi Marot'n virsisanoitusta: numero 199 "Nyt kiittäkää! On Herra hyvä" (suom. August Ahlqvist 1866, uud. Anna-Maija Raittila 1984, sävelmä: Ranskassa 1545) ja numero 268 "Hädässä huudan Herraa" (saks. Ambrosius Lobwasser 1573, ruots. Lars Vivallius 1625. Suom. virsikirjaan 1685, skhävelmä: Ranskassa 1539).[8] Ruotsin kirkon virsikirjassa on virsi 538 "Hädässä huudan Herraa" Pekka Kivekkään 1998 uudelleen kääntämänä.

Lähteet

  1. ↑ Clément Marot hymntime.com. Viitattu 11.11.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Marot, Clément, Nordisk familjebok 17. 1912 (ruotsiksi)
  3. ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 422. Stockholm: Gummesons, 1964. (ruotsiksi)
  4. ↑ a b Marot, Clément, Tietosanakirja osa, 6, palsta 94, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1914
  5. ↑ "An Unrecorded Edition...". Viitattu 1.9.2023
  6. ↑ 268 Hädässä huudan Herraa virsikirja.fi. Viitattu 11-11-2020.
  7. ↑ 199 Nyt kiittäkää, on Herra hyvä virsikirja.fi. Viitattu 11.11.2020.
  8. ↑ Virsikirja.fi

Aiheesta muualla