Clippertoninsaari

Nykymaailmassa Clippertoninsaari on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Olipa kyse politiikasta, kulttuurista, tieteestä tai millä tahansa muulla alalla, Clippertoninsaari on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Clippertoninsaari on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja se on merkinnyt merkittäviä virstanpylväitä ja muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Clippertoninsaari:een ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykymaailmassa.

Saaren kartta

Clippertoninsaari (ransk. La Passion–Clipperton) on nykyisin asumaton, maa-alaltaan viiden neliökilometrin kokoinen koralliatolli, joka sijaitsee itäisellä Tyynellä valtamerellä[1]. Se kuuluu Ranskalle ja sijaitsee noin 1 300 kilometrin päässä Meksikon rannikolta. Fernão de Magalhães löysi Clippertoninsaaren vuonna 1521, mutta saari on nimetty John Clippertonin mukaan. Merirosvo Clipperton piileksi saarella 1705.[2]

Sijainti kartalla

Vuonna 1906 saarelle rakennettiin majakka. Vuonna 1914 siellä oli vielä noin sata asukasta, mutta sen jälkeen saarella ei ole ollut vakituista asutusta enää vuosikymmeniin.[3]

Vuoteen 2007 saaria hallinnoitiin Ranskan Polynesiasta käsin, mutta sittemmin saari on ollut suoraan Ranskan merentakaisten asioiden ministeriön hallinnassa[1].

Jacques Cousteau vieraili saarella ja teki siellä jakson sarjaansa Merten salaisuudet (The Cousteau Odyssey). Clippertoninsaaresta kertoo myös kolumbialaisen Laura Restrepon teos Intohimon saari (La Isla de la Pasión).

Lähteet

  1. ↑ a b Clipperton Island Encyclopædia Britannica. 2013. Viitattu 15.5.2020. (englanniksi)
  2. ↑ InfoPlease
  3. ↑ Doug Brandon, N6RT: Clipperton Island Pictures and History DX Community. Viitattu 22.9.2007. (englanniksi)