Nykymaailmassa Clydesdalenterrieri on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien Clydesdalenterrieri on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Tämä ilmiö on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan muuttaen ihmisten vuorovaikutusta, kuluttaa tietoa ja suhtautumista ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Clydesdalenterrieri:n vaikutuksia ja analysoimme sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.
Clydesdalenterrieri | |
---|---|
![]() |
|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa |
![]() ![]() |
Määrä | kuollut sukupuuttoon |
Rodun syntyaika | 1880-luku |
Alkuperäinen käyttö | seurakoira, koiranäyttelyt |
Muita nimityksiä | Clydesdale Terrier, Silk-coated Skye Terrier, Glasgow Skye, Glasgow Fancy Skye Terrier, Glasgow Terrier, Paisley Skye, Paisley Terrier |
FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
Clydesdalenterrieri (Clydesdale Terrier) on sukupuuttoon kuollut skotlantilainen koirarotu.
Clydesdalenterrieri oli skyenterrierin silkkikarvainen vastine, käytännössä skyenterrieri yorkshirenterrierin karvapeitteellä. Kooltaan se oli skyenterrieriä jonkin verran pienempi.[1]
Erään teorian mukaan rotu oli skyenterrierin ja yorkshirenterrierin välisen risteytyksen tulos, toisen mukaan jalostettu yksinomaan skyenterrieristä. Se oli yksi harvoja terrierirotuja jotka jalostettiin alun alkaen ennen kaikkea näyttelyitä eikä käyttöä varten. 1880-luvulle asti se tunnettiin vain nimellä Skye, mutta sen jälkeen se luokiteltiin omaksi rodukseen. Kun uusi silkkinen skye alkoi pärjätä näyttelyissä, perinteisen skyenterrierin harrastajat vaativat, että silkkinen karvapeite kiellettäisiin heidän rodussaan. Näin syntyi uusi rotu, jota kutsuttiin aluksi paisleynterrieriksi. Pian se alkoi harvinaistua, mutta 1800-luvun loppupuolella joukko harrastajia alkoi esitellä sitä näyttelyiden erikoisluokassa. Pian rotua alkoi esiintyä valtaosassa skotlantilaisista näyttelyistä, ja sen suosio alkoi jälleen kasvaa. Samalla nimi muutettiin paisleynterrieristä clydesdalenterrieriksi. Kasvattajien kesken syntyi kuitenkin kiistaa siitä, millainen rodun tulisi olla. 1930-luvulle mentäessä populaatio alkoi huventua merkittävästi, ja toisen maailmansodan loputtua sitä ei ollut käytännössä enää olemassa.[1]
Clydesdalenterrieriä pidetään yorkshirenterrierin kantarotuna, minkä lisäksi sitä käytettiin silkkiterrierin ja australianterrierin jalostukseen.[2]