Columbia (joki)

Columbia (joki) on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutukset ovat tuntuneet jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sosiaalisista taloudellisista alueista. Vuosien varrella Columbia (joki) on synnyttänyt keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla, mikä on aiheuttanut merkittäviä muutoksia tavassa, jolla tiettyjä ongelmia käsitellään. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Columbia (joki):tä ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan, analysoimme sen eri ulottuvuuksia ja korostamme sen merkitystä nykyään.

Columbia
Alkulähde Columbiajärvi
Laskupaikka Tyynimeri
Maat  Yhdysvallat (osavaltiot: Washington, Oregon)
 Kanada (osavaltio: Brittiläinen Kolumbia)
Pituus 2 000 km
Alkulähteen korkeus 820 m
Virtaama 7 500 m³/s
Valuma-alue 668 000 km²

Columbia (engl. Columbia River, ransk. fleuve Columbia) on Tyyneenmereen laskeva joki Pohjois-Amerikassa. Columbiajoen löysi tutkimusmatkailija Robert Gray 11. toukokuuta 1792. Hän antoi sille nimen laivansa mukaan.[1]

Maantiede

Columbia saa alkunsa Kanadan puolelta, Kalliovuorten läntisiltä rinteiltä Brittiläisestä Kolumbiasta. Se virtaa sieltä Yhdysvaltojen puolelle Washingtonin osavaltioon, missä se laskee Tyyneenmereen. Columbiajoen pituus on 2 044 kilometriä ja sen kokonaisvirtaama on 7 400 m³/s. Joen valuma-alueen pinta-ala on 155 000 km².[2]

Joen varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat muun muassa Castlegar ja Trail Brittiläisessä Kolumbiassa, Vancouver Washingtonissa ja Portland Oregonissa.

Vesivoima

Columbia on Pohjois-Amerikan suurin vesivoiman tuotantoon valjastettu joki. Sivujokineen se vastaa kolmasosaa Yhdysvaltojen vesivoimapotentiaalista.[3] Koko joen Yhdysvaltojen alueella virtaava osuus on täysin vesivoimatuotannossa. Joen varrella sijaitsee useita suuria vesivoimaloita, joista suurin on Grand Couleen pato.[4] Grand Couleen ja Bonnevillen patojen rakentaminen oli tärkeää Yhdysvaltojen menestyksele toisessa maailmansodassa, sillä lentokoneisiin käytetyn alumiinin tuottamiseen tarvittiin runsaasti sähköä.[5]

Bonnevillen voimala

  • Korkeus 167 m
  • Bonnevillen padolla Columbiajoen virtaama on 5 223 m³/s
  • Putousero 18,5 metriä.
  • Kokonaispituudeltaan Bonnevillen pato on 1 056 metriä
  • Padon kahdessa koneasemassa on yhteensä 21 Kaplan-turpiinia
  • Kokonaissähköntuotantokapasiteetti 1 084 megawattia
  • Bonnevillen padon ohittaa vuosittain arviolta 700 000–1 000 000 ylösvaeltavaa aikuista lohta
  • 30–50 miljoonaa alasvaeltavaa lohenpoikasta.

Sivujoet

Näkymä Columbiajoelta Oregonissa.

Aakkosjärjestyksessä:

Lähteet

  1. ↑ The Columbia River discovered by Robert Gray Washington Secretary of State. Viitattu 7.7.2015.
  2. ↑ Columbia River Canadian Encyclopedia. Viitattu 7.7.2015.
  3. ↑ Coulmbia River Encyclopeidia Britannica. Viitattu 7.7.2015.
  4. ↑ The Columbia River Basin provides more than 40% of total U.S. hydroelectric generation ELA. Viitattu 7.7.2015.
  5. ↑ Grand Coulee Dam: Leaving a Legacy The Great Depression in Washington State Project. Viitattu 7.7.2015.

Aiheesta muualla