Corvée

Nykyään Corvée:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Corvée:n vaikutukset ulottuvat henkilökohtaisesta ja emotionaalisesta poliittiseen ja taloudelliseen osa-alueeseen, koskettaen ihmisten elämän eri puolia. Teknologian ja viestinnän edistymisen myötä Corvée on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen, ja se vaikuttaa tapaamme, jolla suhtaudumme, työskentelemme ja kehitymme yhteiskunnana. Tässä artikkelissa tutkimme Corvée:n monia ulottuvuuksia ja sen vaikutusta elämäämme sekä sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia.

Keskiaikainen peltotyötä kuvaava maalaus.

Corvée on eräs valtion tai muun poliittisen vallankäyttäjän määräämän pakkotyön laji. Corvée viittaa työvelvoitteeseen, jonka valtio tai muu vastaava taho määrää. Se on tavallisesti lyhytaikaista tai toistuu jaksoittain ja luonteeltaan ei-rangaistusmaista, eli sitä ei määrätä pelkästään seurauksena rikkomuksista. Näiltä osin se eroaa muusta valtiollisesta pakkotyöstä, joka usein on luonteeltaan rangaistuksenomaista tai pitkäkestoista.[1]

Historia

Corvéen kaltaista pakkotyötä on esiintynyt mahdollisesti niin kauan, kuin järjestäytyneitä valtiomaisia yhteiskuntiakin. Esimerkiksi muinaisessa Egyptissä talonpoikia valjastettiin pakkotyövoimaksi valtion suuriin rakennushankkeisiin. Kyseessä ei ollut varsinainen orjuus tai työrangaistus, eikä pakkotyö ollut tekijöilleen myöskään pysyvä tila. Sen sijaan rakennushankkeet perustuivat kestoltaan väliaikaiseen ja laajoja väestönosia koskevaan corvée-luonteiseen pakkotyöjaksoon.[2]

Euroopassa corvée-järjestelmän juuret ovat Rooman valtakunnassa. Osaa väestöstä velvoitettiin esimerkiksi suorittamaan veroja tekemällä ajoittain työpalvelusta teiden tai siltojen ylläpidossa. Coloni -luokkaan kuuluvat vuokratilalliset olivat puolestaan velvoitettuja tekemään palkattomia työjaksoja maata omistaville isännilleen. Tästä roomalaisesta pakkotyöjärjestelmästä sai myöhemmin alkunsa myös eurooppalaiseen feodaaliyhteiskuntaan kuulunut tapa, jossa vasallit olivat velvoitettuja tekemään lääniherroilleen työpalvelusta.[1]

Afrikassa

Kivettyä maantietä Ranskan Dahomeyssä n. 1908.

Myös siirtomaa-aikana esiintyi corvéeta. Tällöin se oli pakkotyötä infrastruktuurin rakentamiseksi tai kantamisen toteuttamiseksi. Corvéeta tehtiin verojen maksun sijaan.[3] Ranskankielisen Afrikan maissa sitä toteutettiin osana indigénat-lakia, joka oli osa Ranskan sopeuttamispolitiikkaa toisen maailmansodan lopulle asti.

Ranskan Länsi-Afrikassa vuonna 1934 matkaillut brittiläinen Geoffrey Gorer ihmetteli kirjassaan Africa Dances (1935) sitä, miten vähän työkaluja yleisten töiden tekijöillä oli: "Neekeri maksaa paljon vähemmän kuin lapio, puhumattakaan nostureista.” Gorerin mukaan tuolloin Ranskan Länsi-Afrikassa tiet rakennettiin ja kunnostettiin palkattomalla työvoimalla. Hieman maanpinnan yläpuolella sateen varalta oleviin teihin kaavittiin maa ympäröiviltä seuduilta viidakkoveitsillä koreihin, jotka kannetaan ja kaadetaan tielle.[4] Gorer kertoo matkakertomuksessaan:

»Tien pinta tasoitetaan savella, jota tiiviissä jonoissa seisovat naiset lyövät puilla, piesten maata esinaisen määräämän ajan. He tekevät tätä työtä kymmenen tunnin ajan jatkuvasti kumartuneina, monet heistä ovat raskaana tai vauva selkään sidottuna.»

Corvéeta toteutettiin myös Saksan alaisessa Togossa ennen Ranskan siirtomaavaltaa. Corvéen toteuttaminen oli usein mielivaltaista ja se ylitti usein viralliset rajat, tai sitä toteuttivat epäsuositut perinteiset paikallisjohtajat. Corvée myös aiheutti levottomuuksia.[5]

Ranskan Afrikasta Ranskan parlamenttiin valitut kansanedustajat Leopold Senghor, Lamine Gueye, Felix Houphouet-Boigny, Aime Cesaire ja muut kansanedustajat esittivät lain pakkotyön poistamisesta keväällä 1946. Houphouet-Boigny -laki, lopetti lopullisesti pakkotyön kaikissa Ranskan siirtokunnissa. Tämä toteutettiin kolme vuotta ennen Brazzavillen konferenssissa 1944 esitettyä aikataulua. Lain hyväksymisestä keskusteltiin varsin vähän, koska sen vastustamisen teki mahdottomaksi pelkkä muistuttaminen maailmalle siitä, että Ranskan Afrikassa oli orjuutta muistuttava järjestelmä.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b statute labour | Rural Communities, Poor Relief & Poor Law Definition | Britannica Money www.britannica.com. Viitattu 7.9.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Nathan J. Brown: Who Abolished Corvee Labour in Egypt and Why? Past & Present, 1994, nro 144, s. 116–137. ISSN 0031-2746 Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ Houngnikpo, Mathurin C. ja Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Benin, s. 117. The Scarecrow Press, 2013.
  4. ↑ Gorer, Geoffrey: Africa Dances, A Journey through West Africa in 1934, s. 110. Eland, 1935, 2023. ISBN 978 1 78060 2141
  5. ↑ Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Togo, s. 69. The Scarecrow Press, 1987. (englanniksi)
  6. ↑ Cooper, Frederick: Africa Since 1940, The Past of the Present, s. 41. Cambridge University Press, 2002. ISBN 978-0-521-77241-9 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla