Curtiss SOC Seagull

Nykyään Curtiss SOC Seagull on aihe, joka on saanut suurta merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Curtiss SOC Seagull:n tärkeys on näkynyt jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla politiikasta teknologiaan, mukaan lukien kulttuuri ja koulutus. Curtiss SOC Seagull on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin maallikoidenkin huomion herättäen syvällisiä keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja. Tässä artikkelissa tutkimme Curtiss SOC Seagull:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen sekä eri asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä aiheesta. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Curtiss SOC Seagull:llä on nyky-yhteiskunnassa ja miten se voi vaikuttaa elämäämme lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Curtiss SOC-1 Seagull kohoamassa korkeuksiin.

Curtiss SOC Seagull (suom. Merilokki) on yhdysvaltalainen meripartiointi- ja tiedustelulentokone. Kone oli kaksitasoinen potkurikäyttöinen vesilentokone. Tyyppi oli käytössä toisessa maailmansodassa, vaikkakin se oli tyyppinä jo vanhentunut.

Tyypin ensilento oli vuonna 1934, ja se esiteltiin 1935. SOC Seagull vedettiin pois palveluskäytöstä vuonna 1945. Sen merkittävimmät variantit olivat SOC-1, SOC-2 sekä SOC-3. Muitakin alatyyppejä oli olemassa.

Curtiss SOC Seagull operoi ainakin lentotukialus USS Long Islandilta.[1] Kone oli aseistettu kahdella 7,62 mm konekiväärillä. Niistä toinen ampui eteenpäin ja toinen oli takatähystäjän käytössä liikuteltavana taakse ylös. Koneen maksimipommikuorma ripustimissa oli enintään 295 kg.[2]

Lähteet

  • Richard Humble: Toisen maailmansodan lentokoneet, s. 55. Suomentanut Helge Seppälä. Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07838-7
  • Mondey, David: The Hamlyn Concise Guide to American Aircraft of World War II (ensipainos 1982) ISBN 0-7858-1361-6 (englanniksi, s. 96–97)
  • (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

  1. ↑ Humble: s. 55
  2. ↑ Mondey: s. 97

Aiheesta muualla