DSSS
Tässä artikkelissa perehdymme DSSS:een, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. DSSS on kiinnostava kohde, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisen analyysin ja sen eri näkökohtien perusteellisen tutkimisen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin DSSS:n vaikutukset nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta eri aloilla tarjotaksemme kattavan näkemyksen, joka rikastuttaa keskustelua aiheesta. Epäilemättä DSSS on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja kiistaa, joten on tärkeää käsitellä sitä sen ansaitsemalla vakavuudella ja syvällisyydellä.
Suorasekventointi (engl. Direct Sequence Spread Spectrum) on FHSS:n lisäksi toinen CDMAta toteutettaessa käytössä olevista tekniikoista. Suorasekvennoinnissa lähetettävä sanoma jaetaan pieniin osiin ja lähetetään koko taajuusalueella (useita megahertsejä) yhtenä signaalina. Ongelmaksi muodostuu tällöin muiden signaalien aiheuttamat häiriöt. Ratkaisuna on sekoittaa lähetettävä signaali kohinaa muistuttavaan kantoaaltoon.
Sekoituksessa lähetin yhdistää kaksi signaalia; toinen on näennäissatunnaislukugeneraattorin tuottama suurinopeuksinen bittivirta (kohinaa) ja toinen pieninopeuksinen digitaalisesti moduloitu informaatiosignaali eli viesti (yleensä ääntä). Yhdistämällä nämä kaksi saadaan signaali, jonka nopeus on nopeamman signaalin mukainen sisältäen viestin. Vastaanotin pystyy erottamaan signaalit toisistaan, koska se tietää satunnaisen bittivirran sekvenssin.
Tämän tekniikan ansiosta voidaan signaalit tulkita oikein vaikka informaatiosignaali olisi 10 desibeliä pienempi kuin kohinan voimakkuus. Tekniikka mahdollistaa myös sen, että saman taajuuden käyttö alueella heikentää yhteyden laatua hitaasti.