Nykymaailmassa Dactyl on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Ajan myötä Dactyl on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, ja siitä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri aloilla. Dactyl:n merkitys näkyy sen vaikutuksessa yhteiskuntaan ja tavassa, jolla se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Dactyl:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan mittaan ja asiaan liittyviä erilaisia näkökulmia.
Dactyl | |
---|---|
![]() Galileo-luotaimen paras kuva Dactylistä |
|
Löytäminen | |
Löytäjät |
M. Belton, R. Carlson |
Löytöaika | 17. helmikuuta 1994 |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Planeetta | 243 Ida |
Keskietäisyys | 108 km |
Eksentrisyys | >0,2? |
Kiertoaika | 1,54 päivää |
Inklinaatio | ?° |
Fyysiset ominaisuudet | |
Läpimitta | 1,6x1,4x1,2 km |
Pyörähdysaika | ? |
Albedo | 0,21 ± 0,02 |
Kaasukehän ominaisuudet | |
Kaasunpaine | - |
Koostumus | |
- |
Dactyl on päävyöhykkeen asteroideihin kuuluvan pikkuplaneetta 243 Idan kuu. Se tunnetaan myös nimellä (243) Ida I. Kuu sai nimensä kreikkalaisen mytologian Dactylien mukaan, jotka olivat Idavuorella asuvia myyttisiä olentoja. Ennen kuin kuu sai nimensä se tunnettiin tunnuksella S/1993 (243) 1. Kuu löytyi Galileo-luotaimen 28. elokuuta 1993 suorittaman Idan ohilennon aikana otetuista kuvista 17. helmikuuta 1994. Dactylin mitat ovat vain 1,6 x 1,4 x 1,2 kilometriä ja sen keskietäisyys Idasta on noin 108 km. Dactyl oli ensimmäinen löydetty asteroidin kuu, muttei ensimmäisenä löydetty kaikista pikkuplaneettojen kuista. Transneptunisen kohteen 134340 Pluto kuu Kharon oli nimittäin löydetty jo vuonna 1978, mutta Plutoa pidettiin planeettana vielä Dactylin löytymisen aikoihin.