Damasti

Tässä artikkelissa tutkimme Damasti:n aihetta yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen merkitystä, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Käsittelemme sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen erilaisia ​​näkökohtia, jotka kontekstualisoivat Damasti:n merkityksen nykyään. Kokonaisvaltaisen analyysin avulla tarkastelemme Damasti:tä ympäröiviä erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin tarkastelemme Damasti:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ottaen huomioon sen vaikutus kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Damasti:stä, jotta voimme ymmärtää ja pohtia paremmin sen vaikutuksia ympäristöömme.

Italialaisia silkkidamasteja 1300-luvulta
Lehtiaiheinen damastiliina

Damasti (arab. دمشق‎‎, damasq) on yksi- tai kaksivärinen kudos, johon kuvio syntyy satiinisidoksen loimi- ja kudevaltaisuuden vaihtelulla.[1]

Materiaalit ja kuviointi

Damastin materiaalina käytetään silkkiä, pellavaa, puuvillaa ja villaa. Nimi juontuu Damaskuksen kaupungista, joka on ollut aikoinaan itämaisen silkkikudonnan keskus. Kankaita tuotiin sieltä Eurooppaan, mutta 1400- ja 1500-luvulla alettiin Alankomaissa kutoa damastitekniikalla myös pellavaa. Damastia ruvettiin kutomaan 1600-luvulla myös Suomessa.

Damastiliinoissa on usein hyvin monimutkaisia kuvioaiheita. Drellissä eli kilpikankaassa on yksinkertaisempi geometrinen kuviointi.[2] Kankaan suuri kuviointi syntyy kudottaessa jacquard-koneella ja kuviot muodostuvat yleensä toistuvista kukka- ja lehtiaiheista, damastikuvioista. Kuvio on kankaan molemmin puolin samanlainen.[3]

Lähteet

  1. ↑ Fokus taide. Osa 2, s. 566. Helsinki: Otava, 1974.
  2. ↑ Tekstiilejä Tampereelta tampere.fi. Viitattu 25.3.2009.
  3. ↑ Kaikki kankaista Linnan pala. Viitattu 25.3.2009.

Aiheesta muualla