Nykymaailmassa David Stern on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. David Stern on noussut niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin kiinnostuksen kohteeksi yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai eri alueiden vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa David Stern on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja pohdintoja, jotka ovat tehneet sen yhdeksi tämän hetken tärkeimmistä aiheista. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät David Stern:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä tärkeästä aiheesta.
David Joel Stern (22. syyskuuta 1942 New York, New York – 1. tammikuuta 2020 New York, New York) oli yhdysvaltalainen juristi ja urheiluvaikuttaja, joka toimi koripallosarja NBA:n komissaarina vuosina 1984–2014. Sternin aikana NBA kehittyi huomattavasti, saavutti suosiota Pohjois-Amerikassa ja levitti näkyvyytensä maailmanlaajuiseksi. Stern on nimetty ansioistaan Naismith Memorial Basketball Hall of Fameen ja FIBA Hall of Fameen. Häntä pidetään yleisesti yhtenä historian parhaista, ellei parhaana, urheilukomissaarina[1][2][3].
Stern siirtyi NBA:n komissaariksi Larry O’Brienin tilalle vuonna 1984. Sternin aikana NBA:n liikevaihto kasvoi 165 milj. dollarista 5,5 miljardiin dollariin.[1] Hänen aikanaan NBA kasvatti suosiotaan muun muassa käyttämällä markkinoinnissaan näkyvästi tähtipelaajiaan, muun muassa Magic Johnsonia, Michael Jordania, Kobe Bryantia ja LeBron Jamesia, sekä 1980-luvulla sarjan televisiosuosiota nostanutta Lakers–Celtics-dynastiakamppailua. Stern myös tuki Magic Johnsonia näyttävästi julkisuudessa, kun tällä oli diagnosoitu tuolloin pahamaineinen HIV vuonna 1991[4]. Sternin otettua vastaan komissaarin pestin ei NBA:n loppuotteluita lähivuosina ollut välttämättä edes televisioitu suorina lähetyksinä: hänen aikakautensa lopulla NBA:n televisiointioikeuksien arvo oli yli miljardi dollaria. NBA-seuroille luotiin myös palkkakattojärjestelmä pienempien markkina-alueiden joukkueiden tueksi. NBA:n kriisejä tai ongelmia Sternin valtakaudella olivat muun muassa sarjan työsulut, 1980-luvun pelaajien huumeidenkäyttö ja vuonna 2005 muun muassa tähtipelaaja Allen Iversoniin vaikuttanut pukukoodin käyttöönotto. Uusi pukukoodi kielsi pelaajien hip hop -tyylisen pukeutumisen ja loi sittemmin näkyvyyttä ja suosiota saaneen omintakeisen business-tyylisen pukeutumiskulttuurin[5][6].[7]
Sternin aikana NBA laajeni seitsemällä uudella joukkueella, mukaan liittyi kanadalaisia joukkueita, ja NBA:n kehityssarja sekä naisten NBA perustettiin. NBA levittäytyi myös kansainvälisesti: joukkueet pelasivat yli 150 ottelua Yhdysvaltain ja Kanadan ulkopuolella, ja sarjaa alettiin näyttää yli 200 maassa yli 40 kielellä. Etenkin Kiinassa NBA:sta tuli erittäin suosittu urheilusarja, mitä avitti myös kiinalaisen huippupelaaja Yao Mingin NBA-ura. Osansa suosion nousemisessa oli Barcelonan olympiaturnauksella 1992, jossa kansainvälinen yleisö näki ensimmäistä kertaa NBA:n koripalloammattilaiset olympiatasolla: joukkue murskasi Barcelonassa kaikki vastustajansa. Vuonna 2005 käynnistettiin NBA Cares -hyväntekeväisyysohjelma, joka ensimmäisten viiden toimintavuotensa aikana lahjoitti yli sata miljoonaa dollaria. Sternin jälkeen NBA:n komissaariksi nousi Adam Silver. Stern kuoli aivoverenvuotoon 77-vuotiaana uudenvuodenpäivänä 2020.[8][9]