Tämä artikkeli käsittelee aihetta Degerö (Tammisaari), joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosina. Degerö (Tammisaari) on aihe, joka on kiinnittänyt eri ikäisten, sukupuolten ja kulttuurien ihmisten huomion, koska se on ajankohtainen. Tämän artikkelin aikana tutkitaan erilaisia Degerö (Tammisaari):een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja ihmisten elämään. Eri näkökulmia, viimeaikaisia tutkimuksia ja asiaankuuluvia todistuksia analysoidaan, jotta saadaan kattava kuva Degerö (Tammisaari):stä ja sen merkityksestä nykyään.
Degerö on saari tai mantereeseen kuroutuva niemi Tammisaaren edustalla, sen eteläpuolella, Raaseporin kaupungissa. Mikäli Degerö lasketaan saareksi, se on Tammisaaren saaristoon suurin saari. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Saaristoasiain neuvottelukunta ei kuitenkaan enää lue Degerötä saareksi.[1]
Degerötä rajaavat vesialueet sen jokaiselta puolelta. Kapea Strömmen ja siihen kuuluva Persöfladan erottava Degerön idän puolelta mantereesta. Pohjoisessa merenlahti Dragsviksfjärden erottaa saaren Tammisaaresta. Lännessä Jomalvikin kanava erottaa Degerön Gullön saaresta ja etelässä salmet Grobbfjärden, Leden ja Saltsjön erottavat Degerön avautuvasta saaristosta. Eteläpuolen suurin naapurisaari on Torsö.[2] Korkean veden aikaan Degerön ympäri on vielä 2010-luvun alkupuolella pystynyt melomaan.[3]
Vielä vuonna 1951–1982 kartoitetuissa peruskartoissa saarta ympäröivä vesiväylä Strömmenin ja Persöfladanin välillä on kuvattu avoimena joskin jo kaislikkoisena.[4][5] Uudemmissa peruskartan laitoksissa 1989 ja 1997 vesialue on merkitty muuttuneeksi.[6][7] 2020-luvun maastokartassa maatunut salmi on kuvattu tulva-alueena, jota halkoo kapea, ilmakuvassa avovetinen oja.[8][9]
Saaren itäpuolella Gullön ja Degerön saarten välinen salmi ei alun perin ole ollut nykyisen Jomalvikin kanavan paikalla vaan siitä noin kilometri länteen nykyisen Sundängenin kohdalla. Vielä ruotsalaisten sotilaskartoittajien 1700-luvun loppupuolella tekemässä rekognosointikartassa salmi nykyisen Sundängenin kohdalla näkyy kokonaan avovetenä.[10] Vuonna 1880 tehdyssä merikartassa salmi on jo ummessa.[11] Gullötä ja Degerötä nyt erottavan Jomalvikin kanavan rakentaminen aloitettiin 1937 ja se valmistui 1948.[12]
Tammisaaren keskustaajama ulottuu Degerölle. Silta yhdistää saaren Tammisaareen. Idästä Strömmenin yli Degeröhön on kaksi siltaa ja Jomalvikin kanavan yli kulkee myös silta. Degeröstä on lossiyhteys Skåldön saarelle.[2]
Degerössä toimii golfkenttä.[13] Saarella on 73 hehtaarin suuruinen järvi Trångsundsträsket sekä puolentoista hehtaarin kokoinen lampi Storträsket.[14][15]