Demokratia (mytologia)

Nykyään Demokratia (mytologia):stä on tullut yleinen kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Sen merkitys ja vaikutus kattavat useita jokapäiväisen elämän osa-alueita terveydestä teknologiaan, mukaan lukien politiikka, kulttuuri ja talous. Demokratia (mytologia) on aihe, joka herättää keskustelua ja kiistoja, mutta myös kiinnostusta ja uteliaisuutta, mikä tekee siitä kohtaamispaikan eri alojen ja kiinnostuksen kohteiden edustajille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Demokratia (mytologia):n tärkeyttä ja laajuutta sekä sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.

Demokratian henkilöitymä kruunaa Demoksen eli kansan henkilöitymän. Reliefi stelessä noin vuodelta 337/336 eaa. Antiikin Agoran museo, Ateena.[1]

Demokratia (m.kreik. Δημοκρατία, Dēmokratia) oli antiikin Kreikassa demokratian eli kansanvallan henkilöitymä tai jumalatar, joka kuvattiin nuorena naisena. Demokratian hahmo ja kultti luotiin Ateenassa poliittisin tarkoitusperin oletettavasti 300-luvun eaa. lopulla.[2][3]

Demokratia käsitteenä alkoi muotoutua 400-luvulla eaa. Kreikkalaiseen tapaan tärkeälle käsitteelle muodostettiin ajan kuluessa personifikaatio eli henkilöitymä, jota alettiin käyttää taiteessa. Demokratia esiintyi hahmona kreikkalaisessa komediassa Heniokhoksella, sekä Aristofaneella näytelmissä Akharnalaiset ja Linnut.[3][4] Varhaisin tunnettu kuvallinen esimerkki on Kritiaan haudasta vuodelta 403 eaa. Siihen oli kuvattu sekä Demokratia että oligarkian henkilöitymä Oligarkia. Zeuksen stoassa kerrotaan olleen Eufranorin tekemä seinämaalaus, jossa esiintyivät Demokratia, Demos (”Kansa”) ja Theseus.[2][3]

Peloponnesolaissodan päättymistä seuranneen lyhyen oligarkian kauden jälkeen palautettu demokratia otettiin Ateenassa ilmeisesti entistä vakavammin. Varsinainen Demokratian kultti tunnetaan kaupungista varmuudella noin 330-luvulta eaa. Agoralla oli Demokratian patsas, jonka oletettu jalusta on löytynyt. Demokratiaa palvottiin kaupungissa ilmeisesti yhdessä Tykhen (”Onni”) ja Eirenen (”Rauha”) kanssa. Näille oli omistettu yhteinen päivä Boedromion-kuussa, mahdollisesti kuun 12. päivä, jolloin juhlittiin kaupungin vapauttamista.[2][3] Piirtokirjoituksissa mainitaan jumalattarelle suoritetut uhrit.[5]

Lähteet

  1. ↑ Athens, Agora I 6524 Perseus. Viitattu 21.1.2019.
  2. ↑ a b c Smith, Amy C.: Athenian Political Art from the Fifth and Fourth Centuries BCE: Images of Political Personifications Stoa.org. 2003. Arkistoitu 31.1.2019. Viitattu 5.11.2018.
  3. ↑ a b c d Smith, Amy C.: Polis and Personification in Classical Athenian Art, s. 124–125. (Monumenta Graeca et Romana, nide 19) Brill, 2011. ISBN 9004194177 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Heniokhos fr. 556; Aristofanes: Akharnalaiset 618, Linnut 1570.
  5. ↑ Hansen, Mogens Herman: The Athenian Democracy in the Age of Demosthenes: Structure, Principles, and Ideology, s. 8. University of Oklahoma Press, 1991. ISBN 0806131438