Tässä artikkelissa perehdymme aiheeseen Deva, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Deva on aihe, joka on noussut alan asiantuntijoiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden huomion kohteeksi sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Viime vuosikymmeninä Deva on kasvattanut merkitystään ja merkitystään, ja se on herättänyt loputtomasti kysymyksiä ja huolenaiheita sen vaikutuksesta tämän päivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti ja tyhjentävästi Deva:n eri puolia, jotta voimme tarjota täydellisen ja perustellun yleiskatsauksen tästä aiheesta.
Deva | |
---|---|
![]() Devan keskustaa linnavuorelta nähtynä |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Deva |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Romania |
Piirikunta | Hunedoara |
Kehittämisalue | Vest |
Historiallinen alue | Transilvania |
Ensimmäinen asiakirjamaininta | 1269 |
Hallinto | |
– Pormestari | Mircia Munteanu |
Väkiluku (2011[1]) | 61 123 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Deva (unk. Déva, saks. Diemrich) on kaupunki Romanian Transilvaniassa Mureșjoen varrella. Kaupungissa on noin 61 000 asukasta (2011), ja se on Hunedoaran piirikunnan pääkaupunki.
Devan paikalla oli antiikin aikaan linnoitus nimeltään Singidava. Kaupungin nimen uskotaan tulevan daakialaisesta sanasta dava, joka tarkoittaa linnoitusta. Toisen teorian mukaan nimen on antanut roomalaisten legioona Legio II Augusta, joka siirrettiin Devaan Castrum Devasta, nykyisestä Chesteristä.
Kirjallisia todisteita kaupungin olemassaolosta on ensimmäisen kerran vuodelta 1269. Voivodi János Hunyadin johdolla Devasta tuli tärkeä sotilaallinen ja hallinnollinen keskus. Osmanit tuhosivat sen osittain 1550, ja myöhemmin se korjattiin ja linnoitetta laajennettiin. Prinssi Gábor Bethlen muunsi vuonna 1621 Magna Curian palatsin renessanssityyliseksi.
Kaupunki siirtyi Itävalta-Unkarilta Romanialle ensimmäisen maailmansodan jälkeen.