Dichobunoidea
Nykyään Dichobunoidea:stä on tullut yleinen kiinnostuksen aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Teknologian kasvun ja globalisaation myötä Dichobunoidea on ottanut keskeisen roolin jokapäiväisessä elämässämme. Puhummepa sitten Dichobunoidea:stä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, sen vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Dichobunoidea:n aihetta ja sen merkitystä tänään. Analysoimme sen alkuperästä sen kehitykseen modernissa yhteiskunnassa erilaisia näkökohtia, jotka tekevät Dichobunoidea:stä erittäin tärkeän ja kiinnostavan aiheen kaikille.
| Dichobunoidea | |
|---|---|
 Kaksi Diacodexistä sekä Pakicetus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Alalahko: | Whippomorpha |
| Yläheimo: |
†Dichobunoidea Gill, 1872 |
| Alaryhmät[1] | |
Dichobunoidea on hävinnyt yläheimo, johon kuuluivat ensimmäiset sorkkaeläimet. Niiden luokittelu on vielä epävarmaa ja muuttuu jatkuvasti. Yleensä yläheimo jaetaan neljään heimoon: Dichobunidae, Cebochoeridae, Mixtotheriidae ja Helohyidae. Ne elivät eoseenilta oligoseenille Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Lajeja olivat muun muassa Diacodexis ja Messelobunodon.
Lähteet
- ↑ Taxon: Superfamily †Dichobunoidea (Systema Naturae 2000) The Taxonomicon. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)