Nykymaailmassa Digrafi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Digrafi on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Digrafi:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen merkitykseen nykyään. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta Digrafi, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja tasapainoinen näkemys tästä aiheesta.
Digrafi eli digramma tarkoittaa yhden äänteen merkkinä olevaa kahden kirjaimen ryhmää.[1] Digrafeja ovat esimerkiksi suomessa ng, ruotsissa hj ja englannissa sh.
Digrafia ei tule sekoittaa ligatuuriin.
Ruotsin kielessä käytetään useita digrafeja:
Ruotsissa myös kaksi samaa konsonanttia peräkkäin (kuten tt) katsotaan eräänlaiseksi digrafiksi, sillä se ei ruotsissa tarkoita erilaista, pitkää konsonanttifoneemia. Tämä poikkeaa suomesta, jossa kahdella konsonantilla merkitään kaksoiskonsonanttia.
Englannissa on sekä homogeenisiä digrafeja (kaksi samaa kirjainta peräkkäin) että heterogeenisiä digrafeja (kaksi eri kirjainta). Jälkimmäisiä ovat muun muassa:
Digrafit voivat koostua myös vokaaleista.
| Toinen kirjain | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Ensimmäinen kirjain | e | i tai y | u tai w | a | o |
| o | oe¦œ > e – /i/ | oi¦oy – /ɔɪ/ | ou¦ow – /aʊ¦uː¦oʊ/ | oa – /oʊ¦ɔː/ | oo – /uː¦ʊ(¦ʌ)/ |
| a | ae¦æ > e – /i/ | ai¦ay – /eɪ¦ɛ/ | au¦aw – /ɔː/ (lainasanoissa: /aʊ/ ) |
(lainasanoissa ja erisnimissä: aa – /ə¦ɔː¦ɔl/ ) | (kiinalaisperäisissä lainasanoissa: ao – /aʊ/ ) |
| e | ee – /iː/ | ei¦ey – /aɪ¦eɪ¦(iː)/ | eu¦ew – /juː¦uː/ | ea – /iː¦ɛ¦(eɪ¦ɪə)/ | |
| u | ue – /uː¦u/ | ui – /ɪ¦uː/ | |||
| i | ie – /iː(¦aɪ)/ | ||||