Diofantos

Nykyään Diofantos:stä on tullut ajankohtainen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Ilmestymisestään lähtien Diofantos on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua laajuudestaan ​​ja seurauksistaan. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Diofantos:n monia puolia, analysoimaan sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tarjoamaan kattavan kuvan sen merkityksestä nykyisessä ympäristössä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme käsittelemään Diofantos:tä eri näkökulmista ja myötävaikuttamaan näin laajempaan ja rikastuttavaan ymmärrykseen tästä ilmiöstä.

Diofantoksen Aritmetiikan kansisivu vuodelta 1621. Kreikasta latinaan teoksen käänsi Claude Gaspard Bachet de Méziriac.

Diofantos Aleksandrialainen (m.kreik. Διόφαντος ὁ Ἀλεξανδρεύς, n. 200/214 – n. 284/298) oli kreikkalainen matemaatikko, joka nimettiin kreikkalaisen algebran isäksi. Diofantoksesta ei tiedetä paljoa, mutta hänen tarkka ikänsä tiedetään hautaan kaiverretun ongelman ansiosta.

Diofantoksen ongelma

”Matkamies! Tähän haudattu on Diofantoksen tomu. Ja luvut, mikä ihme, voivat saattaa sinulle sanan, miten pitkä oli hänen elonsa aika. Kuudennes siitä oli kaunista lapsuutta. Kului vielä kahdestoista osa elämää, niin puhkesi parta poskipäihin. Seuraavan seitsemänneksen vietti Diofantos poikamiehenä. Kun viisi vuotta kului avioliitossa, niin syntyi elämän onneksi esikoispoika, jolle kohtalo antoi kauniin ja valoisan elon aikaa maan päällä vain puolet isänsä päiviä. Ja syvässä surussa tunsi vanhus maisen osansa päättyvän, eläen vuosia neljä siitä, kun poikansa menetti. Sano, montako elinvuotta saavutettuaan Diofantos meni syliin kuoleman?”

Ratkaisu

josta saadaan:

Kirjallisuutta