Tässä artikkelissa tutkimme Donbassin parlamenttivaalit 2014:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Syntymisestään lähtien Donbassin parlamenttivaalit 2014 on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Vuosien varrella Donbassin parlamenttivaalit 2014 on herättänyt keskustelua ja kiistoja, ja sitä juhlivat ja kunnioittavat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Donbassin parlamenttivaalit 2014 on muokannut tapaamme havaita maailmaa ja vaikuttaa päätöksiimme ja käyttäytymiseemme. Lisäksi tutkimme Donbassin parlamenttivaalit 2014:n tulevaisuutta ja sitä, kuinka sen kehitys voisi edelleen vaikuttaa elämäämme tulevina vuosina.
Donbassin parlamenttivaalit 2014 olivat 2. marraskuuta 2014 järjestettyjä näennäisvaaleja venäjämielisten, Ukrainan laillista valtaa vastaan taistelevien sotajoukkojen eli separatistien hallitsemilla alueilla "Donetskin kansantasavallassa" ja "Luhanskin kansantasavallassa".[1] Samassa yhteydessä äänestettiin "kansantasavaltojen" presidenteistä. "Kansantasavaltojen" nimitykset ovat separatistiryhmien itsensä käyttöönottamia termejä hallinnassaan oleville maa-alueille[2] Itä-Ukrainan Donetsin laakion keskivaiheilla.
Itse Ukrainassa järjestettiin parlamenttivaalit jo 26. lokakuuta, mutta separatistien hallitsemissa osissa Donetskin ja Luhanskin alueita ei tuolloin separatistitoiminnan takia voitu äänestää.[3] Ukrainan presidentti luonnehti Donetskin ja Luhanskin omia vaaleja vaalifarssiksi.[4] Näennäisvaaleja kontrolloineet separatistiset joukot ja heidän ohjauksessaan olleet vaaliviranomaiset eivät hyväksyneet eri mieltä olleita[2] tai kilpailevien kapinallisryhmien ehdokkaita "parlamenttivaaleihinsa". Muutkin kuin alueen ukrainalaiset, eli esimerkiksi Venäjältä tai muualta tulleet separatistitaistelijat saivat äänestää.[5] Myöskään kommunistipuoluetta ei päästetty asettamaan ehdokkaitaan "teknisistä syistä". Uutislähteen mukaan Moskovan osin rahoittamia separatisteja ohjeistettiin tähän menettelyyn. Itä-Ukrainan separatistihallintoja lähde piti Kremlin manipuloimina nukkehallintoina.[6]
Listavaaleina toteutetuissa "parlamenttivaaleissa" oli moninkertaisesti vähemmän nimettyjä ehdokkaita kuin parlamenttipaikkoja oli täytettävänä. Äänestäjille ei kerrottu ja oli epäselvää, kenellä "parlamentit" täytettäisiin ja miten päätösvaltaa niissä käytettäisiin.
Ukrainalaismedian mukaan "vaaleihin" houkuteltiin väkeä laajamittaisesti ruokalahjoituksia ja elintarvikkeiden alennuskuponkeja vastaan, ja kuukausia elintarvikepulasta kärsineet eläkeläiset tulivat tästä syystä suurin joukoin äänestyspaikoille. Vaalitapahtumaa valvoivat konetuliasein varustautuneet separatistit. Äänestyskertojen määrää ei valvottu ja myös internetin kautta saattoi äänestää. Ruoka-apua jaettiin ainoastaan niille 18 vuotta täyttäneille, jotka äänestivät.[1] Alueellinen humanitarisen avun järjestö Postupin mukaan äänestysaktiivisuus oli seurausta vaalipäivänä jaettujen niin kutsuttujen "sosiaaliapulipukkeiden" jakamisesta.[1] Uutistoimisto UNIANin mukaan Luhanskin alueella joitain äänestäjiä myös pakotettiin osallistumaan äänestykseen.[7]
Kansainvälinen yhteisö piti vaaleja laittomina, mutta Venäjä ilmoitti "kunnioittavansa" vaalitulosta. Yhdysvaltain mielestä Venäjä rikkoi Minskin tulitaukosopimusta antaessaan tukensa vaaleille.[8]
Vaalien jälkeen Venäjän ulkoministeriö luonnehti, että "vaalit Donetskin ja Luhanskin alueilla järjestettiin yleinen järjestys säilyttäen ja äänestysaktiivisuus oli korkea."[9] "Donetskin kansantasavallan presidentinvaalin" voittajaksi julistettiin separatistikomentaja Aleksandr Zahartšenko, joka sai väitteiden mukaan yli 80 prosenttia annetuista äänistä.[10] "Luhanskin kansantasavallan" "presidentiksi" valittiin puolestaan majuri Igor Plotninski.