Nykymaailmassa Dongtingjärvi:stä on tullut yhä tärkeämpi yleishyödyllinen aihe. Tekniikan kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten myötä Dongtingjärvi ei ole kiinnittänyt vain alan asiantuntijoiden vaan myös suuren yleisön huomion. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää syventyä Dongtingjärvi:n olennaisimpiin näkökohtiin, jotta sen vaikutus voidaan ymmärtää eri alueilla ja yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdymme Dongtingjärvi:n analyysiin ja tutkimme sen eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykyään. Alkuperäistään sen nykyiseen kehitykseen tarkastelemme, kuinka Dongtingjärvi on muokannut tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa.
Dongtingjärvi Dongting Hu |
|
---|---|
![]() |
|
Valtiot | Kiina |
Paikkakunta | Hubei |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Jangtsejoki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 33 m |
Pituus | 100 km |
Leveys | 40 km |
Pinta-ala | 4 350 km² |
Tilavuus | 18 km³ |
Keskisyvyys | 6,7 m |
Suurin syvyys | 31 m |
Valuma-alue | 259 430 km2 |
|
Dongtingjärvi (kiin. 洞庭湖, pinyin Dòngtíng Hú, lausunta ) on Kiinan Hunanin maakunnassa, Jangtsejoen keskijuoksun eteläpuolella sijaitseva järvi. Sen pinta-ala vaihtelee paljon tulvatilanteen mukaan ja on tyypillisesti 3 800 neliökilometriä, tulva-aikaan kesä–lokakuussa jopa 20 000 km2.[1] Toinen lähde antaa järven laajuudeksi 4 350 neliökilometriä ja pinta-alan vaihteluväliksi 2 740–12 000 km2. Järven keskisyvyys on 6,7 metriä ja vesitilavuus 18,0 km3.[2] Tavallisesti Dongtingjärvi listataan Kiinan toiseksi suurimmaksi makeanveden altaaksi Poyangjärven jälkeen.
Muinaistarun mukaan järven alla uskottiin olevan suuri luola. Tästä johtuu järven kiinankielinen nimi, jonka muodostavat sanat dòng ’luola’, tíng ’piha, sali’ ja hú ’järvi’. Nimen vanha suomalainen latinaistus on Tungtinghu.[1] Kiinan maakunnista Hubei ja Hunan viittaavat nimellään sijaitsevansa (Dongting)järven pohjois- ja eteläpuolella.
Dongtingjärven oma valuma-alue on laajuudeltaan 259 430 neliökilometriä.[2]Järven kautta pääuomaansa laskee useita Jangtsejoen merkittäviä sivujokia. Näistä tärkeimmät ovat Xiang (keskivirtaama 2 288 m3/s), Zi (795 m³/s), Yuan (2 158 m³/s), Li (551 m³/s) ja Miluo, jotka muodostavat yhteensä yli 6 000 m³/s keskivirtaaman järveen. Myös osa Jangtsejoen virrasta valuu Dongtingjärveen, sillä järvestä johtaa mahtijokeen neljä uomaa.
Laskuvesien mukana järveen kulkeutuu runsaasti kiintoainesta. Järveä ruopataan säännöllisesti tämän vastatoimena. Ruoppaamalla myös sujuvoitetaan jokiliikennettä, madalletaan tulvakorkeutta ja hankitaan maa-ainetta rakentamiseen.
Osa järvestä on suojeltua aluetta.[3][4] Järvi kuuluu esimerkiksi uhanalaisen rosopyöriäisen esiintymisalueisiin. [5][6][7] Järvi tunnetaan myös uhanalaisten kiljuhanhien talvehtimisalueena.[8]