Draperia

Tänään haluamme kiinnittää huomiomme Draperia:een, aiheeseen, joka on viime aikoina herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden. Draperia on laaja ja merkityksellinen eri aloilla, ja se on herättänyt suurta keskustelua ja on herättänyt lukemattomia ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Yhteiskuntavaikutuksestaan ​​jokapäiväiseen elämään Draperia on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja merkitykselliseksi aiheeksi. Tässä artikkelissa yritämme syventää Draperia:n monimutkaisuutta ja monimuotoisuutta, tutkia sen eri puolia ja tarjota kattavamman kuvan siitä, miksi Draperia ansaitsee huomion ja analyysin, jonka annamme alla.

Leonardo da Vincin draperiatutkielma istuvaa figuuria varten, noin 1470–1484. Temperamaalaus 26.6 x 23.3 cm, Louvre, Pariisi.

Draperia (ransk. draperie) tarkoittaa taiteessa vaatteiden ja kankaiden kuvausta. Kankaita tai puvun laskoksia kuvataan harkitusti aseteltuna ja niitä käytetään usein tietoisesti tehokeinona.[1][2] Draperia tarkoittaa myös sisustustekstiilien, kuten verhojen järjestelyä laskoksille.

Antiikin veistoksissa ja maalauksissa ihmisfiguurien yllä olevat kangasdraperiat kuvattiin taidokkaasti aseteltuina. Varsinkin hellenistisen ajan veistoksissa monimutkaisesti laskostetut kankaat toimivat tärkeinä sommitteluelementteinä. Myös aikakauden pukeutuminen loi lähtökohtia runsaiden draperioiden kuvaamiselle.

Kangasmassoja kuvattiin myöhemminkin samaan tapaan, vaikka vaatetuksessa olisi jo suosittu tyköistuvampia malleja. Aiheen puolesta irrallisia suuria kankaita on käytetty etenkin muotokuvien tehokeinona. Muun muassa gotiikan taiteelle liehuvat ja sirolinjaiset draperiat sekä laskosten korostunut kuvaaminen olivat luonteenomaisia.

Lähteet

  1. ↑ Taiteen pikkujättiläinen, s. 98. (3. painos) Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  2. ↑ Broby-Johansen, R.: Arkitaide – maailmantaide, Euroopan taiteen tyylin kehitys, s. 199. Helsinki: Tammi, 1977.

Aiheesta muualla