Drinkki

Drinkki:n teema on erittäin ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa, sillä se vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Drinkki herättää laajaa kiinnostusta ja herättää jatkuvaa keskustelua talouteen kohdistuvasta vaikutuksestaan ​​ihmisten emotionaaliseen terveyteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Drinkki:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja mahdollisia ratkaisuja sen asettamiin haasteisiin vastaamiseksi. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Drinkki:stä ja sen vaikutuksesta nykyiseen todellisuuteen, tarkoituksenamme kannustaa kriittistä ja rakentavaa pohdiskelua tästä aiheesta.

Erilaisia drinkkejä.

Drinkki (tunnetaan myös cocktailina tai koktailina eli kimarana) on alkoholipohjainen juomasekoitus.[1][2] Drinkkejä voi tehdä myös alkoholittomina. Alkoholittomasta drinkistä käytetään usein myös nimeä mocktail. Alkoholien lisäksi drinkkeihin käytetään usein alkoholittomia juomia kuten virvoitusjuomia ja mehuja. Usein ne ovat koristeellisia ja niiden maut ovat hyvin vaihtelevia.

Cocktailien synty

Drinkin miksausta.

Drinkkien historiasta löytyy monia eri tarinoita alkoholipohjaisten juomien kehittymisestä näyttäviksi juomasekoituksiksi. Erään tarinan mukaan cocktailit keksittiin Yhdysvaltojen kieltolain aikaan Los Angelesin salakapakoissa, joissa kehittyi tarve maustamalla ja koristelemalla viedä huomio kotipolttoisen viinan pahasta mausta. Kerrotaan myös, että joku asiakkaista olisi todennut juoman olevan ”korea kuin kukon pyrstö (kukko = cock, pyrstö = tail)”, ja näin olisi cocktail saanut nimensä.[3]

Raaka-aineet

Drinkkien pohjana käytetään etenkin seuraavia alkoholijuomia:

Lasit ja niiden vetoisuudet

Erilaisille drinkeille on erilaisia laseja:

Valmistustapoja

Drinkkejä voidaan valmistaa kolmella eri tavalla, rakentamalla, ravistamalla tai sekoittamalla.

Rakentaminen

Kun drinkki rakennetaan, valmistetaan juoma suoraan tarjoiluastiaan kaataen ainesosat miedoimmasta vahvimpaan ja eniten sokeria sisältävästä vähiten sokeria sisältävään. Ensin siis sokeriliemet ja siirapit, sitten mehut, seuraavaksi liköörit ja viimeiseksi väkevät sokerittomat alkoholit. Tällä tavoin juoman mennessä pilalle tai kaatuessa siitä aiheutunut kustannus on mahdollisimman pieni. Samalla pystytään jo hieman ”esipesemään” muun muassa mittavälineet.

Ravistaminen

Drinkit ravistellaan yleensä silloin kun mukana on ainesosia jotka tavallisesti eivät sekoittuisi keskenään (esimerkiksi kerma, sokeri, siirapit ja jotkin hedelmämehuista). Ravistamisessa käytetään apuna cocktailravistinta eli shakeria, joka täytetään korkeintaan puoleen sen omasta tilavuudesta. Ravistuksen on myös määrä viilentää drinkkiä.

Sekoittaminen

Sekoittamista käytetään yleensä silloin, kun mukana on helposti toisiinsa liukenevia ainesosia. Sekoitettaessa käytetään sekoitusastiaa sekä baarilusikkaa, ja sekoittamisen jälkeen sekoitus siirretään tarjoiluastiaan nopeasti, etteivät sulavat jäät aiheuta drinkin vesittymistä.

Ian Flemingin luoman salaisen agentin James Bondin lempijuoma, vodkamartini, toteutetaan oikeaoppisesti sekoittamalla, ei ravistamalla. Ravistettaessa Martineista tulee sameita. James Bond -elokuvissa Bond halusi kuitenkin aina vodkamartininsa ”ravistettuna, ei sekoitettuna”.

Tunnettuja drinkkejä

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. ↑ Ruoka-alan vierassanoja A–J - Kielikello kielikello.fi. Viitattu 27.2.2021.
  3. ↑ Drinkit baarimikko.fi. Viitattu 2.11.2015.

Kirjallisuutta

  • Biggs, David: Cocktailklassikot. (Legendary cocktails, 2003) Suomentanut Juha Väänänen. Hämeenlinna: Karisto, 2003. ISBN 951-23-4416-5
  • Biggs, David: Liekehtivä lehmä: 75 sähäkkää shottia. (Sharp shooters, 2004) Suomentanut Samuli Knuuti. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29538-8
  • Biggs, David: Sekoita omat cocktailisi. (Make your own cocktails, 1995) Suomentanut Ilona Sevelius. Karkkila: Kustannus-Mäkelä, 1996. ISBN 951-873-654-5
  • Cross, Robert: 1000 cocktailia. (1000 cocktails, 1996) Suomentanut Sinikka Pellinen. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997 (7. painos 2007). ISBN 978-951-20-5032-1
  • Marcialis, Gino: 1000 cocktailia ja drinkkiä. (1000 cocktails, 1989) Suomentanut Leena Niukkanen, Sanna Penttilä, Laila Rauhamaa. Sipoo: Kolibri, 1990 (4. painos 1999). ISBN 951-576-037-2
  • Marcialis, Gino & Querini, Dario G. C.: Suuri cocktail- ja drinkkikirja. (Cocktails, Drinks & Longdrinks, 1989) Suomentanut Käännöstoimisto Kirsti Mäkinen Ky. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15479-2
  • Reed, Ben: Cocktail-aika! (Cool cocktails, 2000) Suomentanut Vuokko Tarpila. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-26064-9
  • Salminen, Samu: Baarimestarin drinkkikirja: Juomasekoituksia jokaiseen makuun. Helsinki: Art House, 2006. ISBN 951-884-415-1
  • Salminen, Samu: Uusia drinkkejä janoisille. Helsinki: Art House, 2002. ISBN 951-884-343-0
  • Suuri baarikirja: Alkoholin ja cocktailien maailma. ((The ultimate bar book: Die Welt der Spirituosen und Coctails, 2008.) Teksti: André Dominé, Barbara E. Euler, Wolfgang Faßbender, Matthias Stelzig. Toimitus: Martina Schlagenhaufer. Suomennos englannin kielestä: Mirka Mustonen) Königswinter: Ullmann, 2009. ISBN 978-3-8331-4808-8
  • Siikarla, Pertti J.: Suuri drinkkikirja. Helsinki: Factatieto, 1993. ISBN 952-90-5010-0
  • Sweetser, Wendy: 500 cocktailia. (500 cocktails: The only cocktail compendium you'll ever need, 2008) Suomentanut Juha Väänänen. Hämeenlinna: Karisto, 2009. ISBN 978-951-23-5115-2
  • Taintor, Anne: Tästä ei selviä ilman toista drinkkiä: Joka naisen opas cocktaileihin ja kuplivaan elämään. (I'm So Happy it's Happy Hour: Sinfully Delicious Cocktails for Any Occasion, 2011) Suomentanut Laura Niemi-Pynttäri. Jyväskylä: Atena, 2012. ISBN 951-796-827-2
  • Villberg, Kari: Baarikirja. Helsinki: Mixtec, 2000. ISBN 952-91-1852-X

Aiheesta muualla