Nykymaailmassa Džurtšenit:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Džurtšenit on herättänyt niiden huomion ja kiinnostuksen, jotka haluavat ymmärtää paremmin ympärillään olevaa maailmaa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Džurtšenit on edelleen kiehtova aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Džurtšenit:n vaikutusta ja merkitystä, mikä antaa lukijoille selkeämmän ja syvemmän käsityksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Džurtšenit ovat nykyisen Koillis-Kiinan ja Venäjän Primorjen alueella asunut, tunguusilaista džurtšenin kieltä puhunut muinainen kansa.
Džurtšenit olivat 900-luvulle saakka riippumattomia, mutta joutuivat sitten kitaanien alaisiksi. Vuonna 1114 he nousivat kapinaan Agudan johdolla ja perustivat Pohjois-Kiinaa vuosina 1115–1234 hallineen Jin-dynastian valtakunnan, jonka mongolivalloittajat sittemmin hävittivät. Myöhemmin džurtšenit jakautuivat eri heimoiksi, jotka Nurhaci vuosina 1583–1625 yhdisti mantšujen valtakunnaksi.[1]