Nykymaailmassa Edmond Halley on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Sekä henkilökohtaisella että globaalilla tasolla Edmond Halley on noussut yhdeksi yhteiskunnan päähuolesta, joka synnyttää keskustelua, tutkimusta ja merkittäviä muutoksia eri alueilla. Tieteestä kulttuuriin Edmond Halley:n läsnäolo on jättänyt jälkensä tapaamme elää, ajatella ja olla vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Siksi on välttämätöntä tutkia täysin Edmond Halley:n vaikutukset ja seuraukset sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja ja strategioita sen aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastelemme Edmond Halley:een liittyvien näkökohtien laajaa kirjoa tavoitteenamme tarjota kriittinen ja rikastuttava katsaus tähän nykypäivän niin tärkeään aiheeseen.
Edmond Halley (joskus "Edmund", 29. lokakuuta 1656 – 14. tammikuuta 1742) oli englantilainen tähtitieteilijä, geofyysikko, matemaatikko, meteorologi ja fyysikko. Hän oli aikansa johtava tähtitieteilijä. Vuodesta 1720 hän oli Greenwichin observatorion johtaja.[1] Hän havaitsi matkoillaan Afrikassa ja Amerikassa magneettisen ja maantieteellisen pohjoisen eron eli erannon sekä toimitti 1701 ensimmäisen aihetta käsittelevän kartan.[2] Revontulet Halley selitti magneettiseksi ilmiöksi ja hän keksi peilioktantin sekä käytti ilmapuntaria korkeusmittauksiin.[3] Hän toimi Kuninkaallisena tähtitieteilijänä (Astronomer Royal) ja Greenwichin kuninkaallisen observatorion johtajana vuosina 1720–1742.[4] Halley luetteli 341 eteläisen taivaanpallon tähteä ja julkaisi ensimmäisenä maailmassa Maapallon tuulikartan. Hän auttoi Newtonia Principian julkaisemisessa.[5][1] Hänen tutkimuksensa koskivat suurelta osin samoja asioita kuin Newtonin mutta ovat jääneet Newtonin varjoon.[6]
Nykyään Halley muistetaan parhaiten Halleyn komeetasta, jonka uudelleenesiintymisen Halley ennusti oikein. Lisäksi Halleyn mukaan on nimetty asteroidi 2688 Halley.[7]