Eduard Brückner

Nykymaailmassa Eduard Brückner:llä on perustavanlaatuinen rooli nyky-yhteiskunnassa. Henkilökohtaisella, sosiaalisella, poliittisella tai taloudellisella tasolla Eduard Brückner on saavuttanut kiistattoman merkityksen elämässämme. Alkuperäistään nykypäivään Eduard Brückner on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena eri aloilla, mikä on synnyttänyt mielipiteitä ja kiistoja. Tässä artikkelissa perehdymme Eduard Brückner:n vaikutuksiin ja tärkeyteen nykyisessä kontekstissa, tutkimme sen vaikutuksia ja avaamme keskustelun sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

Eduard Brückner.

Eduard Brückner (29. heinäkuuta 1862 Jena, Saksan liitto – 20. toukokuuta 1927 Wien, Itävalta) oli saksalainen maantieteilijä ja klimatologi.

Eduard Brückner syntyi 1862. Hänen isänsä oli baltiansaksalainen historioitsija Alexander Brückner. Hän vietti nuoruutensa Venäjällä ja opiskeli Tarton ja Münchenin yliopistoissa.[1] Brückner valmistui Münchenistä 1885.[2] Hän opetti tämän jälkeen Hampurissa Deutsche Seewartessa, kunnes sai maantieteen professorin paikan Bernin yliopistosta vuonna 1891. Bernistä hän siirtyi Hallen yliopistoon 1904 ja sieltä edelleen Wienin yliopistoon entisen opettajansa Albrecht Penckin seuraajaksi.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Österreichisches Biographisches Lexikon 1815–1950, s. 120. Wien: Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 1957. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 20.3.2013. (saksaksi)
  2. ↑ Mikultat, Ernst: ”Brückner, Eduard”. Teoksessa Neue Deutsche Biographie 2, s. 656. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio Viitattu 20.3.2013. (saksaksi)