Tässä artikkelissa tutkimme Edustajainhuone (Alankomaat):n kiehtovaa historiaa, aihetta, joka on herättänyt niin tutkijoiden, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Vuosien varrella Edustajainhuone (Alankomaat) on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja vaikuttanut merkittäviin muutoksiin tavassamme elää ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Hänen vaatimattomasta alustastaan nykyiseen vaikutukseensa Edustajainhuone (Alankomaat) on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan, ja tässä artikkelissa aiomme sukeltaa hänen monimutkaiseen ja mukaansatempaavaan tarinaansa. Yksityiskohtaisen analyysin ja sen monien näkökohtien syvällisen tarkastelun avulla toivomme valaisevamme tätä aihetta ja tarjoavamme lukijoillemme kattavan näkemyksen.
Edustajainhuone Tweede Kamer der Staten-Generaal | |
---|---|
![]() | |
Tyyppi | |
Tyyppi | Alankomaiden parlamentin alahuone |
Historia | |
Perustettu | 1815 |
Johto | |
Puhemies |
Martin Bosma (PVV) 14. joulukuuta 2023 alkaen |
Kokoonpano | |
Edustajia | 150 |
![]() | |
Puolueet |
Hallitus (79) Oppositio (71) |
Vaalit | |
Valintatapa | Suhteellinen listavaali, D’Hondtin menetelmä |
Viimeisimmät vaalit | 22. marraskuuta 2023 |
Kokouspaikka | |
Edustajainhuoneen istuntosali | |
Binnenhof, Haag, Alankomaat | |
Kotisivut | |
https://www.tweedekamer.nl/ |
Edustajainhuone (holl. Tweede Kamer der Staten-Generaal) on Alankomaiden kaksikamarisen parlamentin, Staten-Generaalin, alahuone. Parlamentin molempien kamarien istuntosali sijaitsee Haagissa.
Kaksikamarinen parlamentti otettiin Alankomaissa käyttöön vuonna 1815, jolloin perustettiin 110-jäseninen edustajainhuone ja 40–60:stä jäsenestä koostuva senaatti. Provinssien valtuustot valitsivat jäsenet edustajainhuoneeseen, kun taas senaattorit nimitti kuningas.[1]
Vuoden 1848 perustuslain myötä edustajainhuoneessa tuli olla yksi edustaja 45 000 asukasta kohti ja edustajien valinta siirtyi niille asukkaille, jotka olivat maksaneet tietyn määrän veroja. Senaattorien valinta puolestaan siirtyi provinssien valtuustoille. Vuonna 1887 edustajainhuoneen koko kasvoi 100-jäseniseksi.[1]
Miesten yleinen äänioikeus otettiin käyttöön Alankomaissa vuonna 1917. Naisten ja miesten yleinen äänioikeus lisättiin perustuslakiin vuonna 1922. Toisen maailmansodan aikana 1940–1945 parlamentti ei kokoontunut. Sodan jälkeen perustettu väliaikainen parlamentti toimi 4. kesäkuuta 1946 asti.[1]
Vuodesta 1956 lähtien edustajainhuoneessa on ollut 150 jäsentä.[1]
Kaikki 150 edustajaa valitaan suhteellisella puoliavoimella listavaalilla yhdestä vaalipiiristä ilman äänikynnystä. (Siis 0,67 % äänistä riittää edustajapaikkaan.) Äänestäjien valinnat muuttavat listan ehdokkaiden järjestystä, jos ehdokas saa ainakin neljänneksen yhden paikan äänimäärästä. Yhden paikan äänimäärä tarkoittaa listan saamaa äänimäärää jaettuna listan saamien paikkojen määrällä.[2]
Vaalikausi on 4 vuotta, kuten senaatissakin.[2]