Edvard Grönroos

Nykymaailmassa Edvard Grönroos on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on herättänyt laajaa keskustelua yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Edvard Grönroos:stä on tullut keskeinen elementti, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Politiikasta talouteen, kulttuurin ja koulutuksen kautta Edvard Grönroos on onnistunut muuttamaan ja muokkaamaan tapaamme, jolla olemme vuorovaikutuksessa ja kehittymässä nykymaailmassa. Tästä syystä on välttämätöntä ymmärtää Edvard Grönroos:n merkitys ja vaikutukset jokapäiväisessä elämässämme sekä analysoida mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja sen tehokkaaksi käsittelemiseksi.

Edvard Grönroos (14. helmikuuta 1842 Pori – 13. helmikuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen maanviljelijä ja valtiopäivämies.[1][2]

Grönroosin vanhemmat olivat Matts Matts Grönroos (Barnår) ja Sofia Ulrica Walin ja puoliso vuodesta 1884 Hilda Alexandra Hidén. Grönroos kävi maanviljelyskoulun ja oli vuodesta 1871 Viipurin läänin kynnönneuvoja, kunnes ryhtyi maanviljelijäksi. Pisimpään hän toimi Filppulan tilalla Heinjoella. Grönroos oli talonpoikaissäädyssä Lappeen tuomiokunnan edustaja valtiopäivillä 1888, joilla hän kuului lakivaliokuntaan ja yksityiseen valitusvaliokuntaan. Valtiopäivillä Grundström osallistui anomukseen Mustialan maanviljelysopiston ja Haminan kadettikoulun opetuskielen muuttamiseen suomeksi. Lappeen kuntakokouksen esimies Grönroos oli 1884–1886. Hän osallistui myös Heinjoen kunnalliselämään ja teki lahjoituksia sekä Heinjoen seurakunnalle että kunnalle. Grönroos sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1905.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b Edvard Grönroos Biografiasampo. Viitattu 23.4.2022.
  2. ↑ a b Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 57. Helsinki: Otava, 1926.