Edvard Wilhelm Lybeck

Nykyään Edvard Wilhelm Lybeck on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Olipa kyseessä Edvard Wilhelm Lybeck henkilökohtaisella, ammatillisella, poliittisella tai sosiaalisella tasolla, on kiistatonta, että sen vaikutus tuntuu elämämme eri alueilla. Kautta historian Edvard Wilhelm Lybeck on ollut intohimoisen keskustelun, kattavan tutkimuksen ja syvällisen pohdinnan kohteena. Tässä artikkelissa perehdymme Edvard Wilhelm Lybeck:n maailmaan tutkiaksemme sen monia puolia, haasteita ja mahdollisuuksia. Sen alkuperästä nykyiseen tilaan tutkimme, kuinka Edvard Wilhelm Lybeck on muokannut todellisuutemme ja miten se jatkaa niin tulevaisuudessa.

Tämä artikkeli käsittelee lääkäri Edvard Wilhelm Lybeckiä. Evankeliseen herätysliikkeeseen kuuluneesta pastori Edvard Wilhelm Lybeckistä (1840–1885) on erillinen artikkeli.
Akseli Gallen-Kallelan maalaus Lybeckistä vuodelta 1912

Edvard Wilhelm Lybeck (27. joulukuuta 1864 Ilmajoki – 16. kesäkuuta 1919[1][2]) oli suomalainen lääkäri ja Elämänmäen luonnonparantolan perustaja.

Lybeckin vanhemmat olivat kirurgian maisteri, Ikaalisten piirilääkäri Frans Edward Lybeck (1836–1868) ja Sofie Louise Lybeck os. Järnefelt.[3] Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin alkeisopistosta vuonna 1884 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1887 sekä lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1890 ja lisensiaatiksi vuonna 1895.[2] Lybeck omisti vuosina 1896–1904 äitinsä perustaman yksityisen Kammion sairaalan Helsingissä.[4]

Lybeck perusti vuonna 1904 Vilppulan lähelle Elämänmäen hermotauti- ja luonnonparantolan. Parantola oli toiminnassa vuoteen 1918 saakka. Sen jälkeen Lybeck toimi Kirvun luonnonparantolan lääkärinä. Hän teki itsemurhan kesäkuussa 1919.[5]

Lybeckin oppi-isä oli saksalainen Louis Kuhne. Kuhnen oppien mukaan Lybeck vastusti 1900-luvun alussa rokotuksia. Isorokkorokotuksella oli tauti saatu lähes häviämään, mutta rokotevastaisuuden levitessä tilanne kääntyi huonoksi. Lybeckin iskulause puhetilaisuuksissa oli: ”Rokotus on myrkyttämistä.”[5]

Lybeck oli naimisissa vuodesta 1895 Elina Wilhelmina Savirannan kanssa.[1]

Julkaisuja

  • Uskontunnustukseni. Terveyden kirjasia n:o 2. Tampere 1911

Lähteet

  1. ↑ a b Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961
  2. ↑ a b LÜBECK Edward Wilhelm. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  3. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Frans Edward Lybeck
  4. ↑ Lybeck 2. Edvard Wilhelm L., Tietosanakirja osa 5, palsta 1299, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913
  5. ↑ a b Reilut sata vuotta sitten Suomessa levisi rokotevastainen aate Ilta-Sanomat 20.1.2019, viitattu 20.1.2019

Aiheesta muualla