Edward Perronet

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Edward Perronet perusteellisesti. Kautta historian Edward Perronet on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnan eri alueilla kulttuurista ja taiteesta tieteeseen ja teknologiaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla analysoimme Edward Perronet:n merkitystä nykyajan kontekstissa sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehitykseen ja kehitykseen. Lisäksi tutkimme, kuinka Edward Perronet on ollut useiden tulkintojen ja lähestymistapojen kohteena aikojen saatossa, mikä on vaikuttanut sen jatkuvaan merkityksellisyyteen nykyään. Edward Perronet on jättänyt lähtemättömän jäljen maailmaan alkuperästään nykypäivään, ja tässä artikkelissa pyritään tutkimaan ja ymmärtämään sen vaikutusta perusteellisesti.

Edward Perronet

Edward Perronet (1726 Sundridge, Kent, Englanti – 2. tammikuuta 1792 Canterbury) oli englantilainen pappi, virsirunoilija ja metodismin perustajien John ja Charles Wesleyn läheinen työtoveri.

Elämänvaiheet ja työ

Perronet oli ranskalaisen hugenottiperheen jälkeläinen. Perhe oli joutunut pakenemaan Ranskasta ensin Sveitsiin ja myöhemmin Englantiin. Edwardin isä toimi anglikaanisen kirkon pappina ja lukeutui anglikaanisen kirkon evankelikaaliseen liikkeeseen, joka oli saanut vaikutteita Wesleyn veljeksiltä ja George Whitefieldiltä.[1]

Sekä Edward että hänen isänsä tunsivat metodismin perustajat Wesleyn veljekset hyvin ja Edward liittyi heihin matkasaarnaajana. Hän hyökkäsi Englannin kirkossa esiintyneisiin väärinkäytöksiin satiirissa. Charles Wesley ei hyväksynyt sitä, ja hänen kirjansa kiellettiin. Vuoteen 1771 mennessä Perronet oli jättänyt sekä Englannin kirkon että metodistikirkon ja liittyi metodistiseen, mutta kalvinistisempaan vapaakirkkoon. Hän jatkoi voimakasta kritiikkiään Englannin kirkkoa kohtaan ja lopulta hänestä tuli pienen kongregationalistisen seurakunnan pastori Canterburyssä. Kaikesta huolimatta hänet haudattiin Canterburyn katedraaliin.[2]

Hän kirjoitti kolme runokokoelmaa ja useita lauluja, mutta yksi niistä on jäänyt elämään "All hail the power of Jesus' name". Se julkaistiin The Gospel Magazine -lehdessä 1779 yksisäkeistöisenä ja 1780 kahdeksansäkeistöisenä otsikolla ”On the Resurrection, The Lord is King”.[3] Se on tullut suosituksi virreksi englanninkielisessä maailmassa kirkkokunnasta riippumatta. Virttä lauletaan Englannissa yleisimmin William Shrubsolen, lontoolaisen Spafield's Chapel -kappelin urkurin sävelmällä ”Miles Lane”.[1]

Perronetin laulu "All hail the Power" suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa

Ruotsin kirkon virsikirja

  • 14 Jo, enkeljoukko, kiiruhda (ruots. Erik Nyström 1893, suom. Pekka Kivekäs 1996, säv. William Shrubsole 1779)

Hengellinen laulukirja

  • 118 Sä laula, joukko enkelten

Hengellisiä lauluja ja virsiä[4]

  • 332 Sä laula, joukko enkelten (suom. Hilja Haahti 1903, säv. William Shrubsole 1779)

Seurakunta laulaa[5]

  • 181 On voimaa Jeesus-nimessä (suom. Joel Niininen 1988, säv. Johann Grüger 1653)

Lähteet

  1. ↑ a b Edward Perronet hymnary.org. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ All hail the power of Jesu’s name: Edward Perronet hymnquest.com. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 72. Visby: Wessmans, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  4. ↑ Hengellisiä lauluja ja virsiä. Yksiääninen nuottipainos. Suomen Lähetysseura, Helsinki, 1956.
  5. ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. ISBN 951-629-430-8