Eli Whitney

Nykymaailmassa Eli Whitney:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Eli Whitney:n vaikutus on tuntunut yhteiskunnan eri osa-alueilla politiikasta kulttuuriin, talouteen ja teknologiaan. Sen vaikutuksilla ei ole rajoja ja sen läsnäolo näkyy yhä selvemmin jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Eli Whitney-ilmiötä ja analysoimme sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.

Eli Whitney, maalaus vuodelta 1822, tekijä Samuel F. B. Morse, Yalen yliopiston kokoelma

Eli Whitney (8. joulukuuta 1765 – 8. tammikuuta 1825) oli yhdysvaltalainen keksijä, joka tunnetaan parhaiten puuvillan siemenkotien puhdistukseen käytetystä ja cotton giniksi kutsutusta koneesta.

Cotton gin (patentoitu vuonna 1794) on yksi teollisen vallankumouksen peruskeksinnöistä ja loi Yhdysvaltain etelävaltoiden taloudellisen rikkauden. Etelävaltioiden alueella oli ilmastolliset hyvät olot kasvattaa puuvillapensaita, mutta se lajike, jota pystyttiin kasvattamaan, sisälsi niin valtavan määrän siemeniä, että puhdistaminen ei ollut taloudellisesti järkevää. Whitneyn keksinnön jälkeen Etelävaltioista tuli maailman merkittävin puuvillantuotantoalue. Samalla kasvoi orjien kysyntä, mistä alkoi kehitys kohti Yhdysvaltain sisällissotaa. Whitney ei pystynyt puolustamaan helposti kopioitavan keksintönsä oikeuksia, vaan joutui taloudellisiin ongelmiin. Myöhemmin hän sai solmittua hallituksen kanssa sopimuksen kiväärien toimittamisesta armeijalle ja jatkoi asetehtailijana elämänsä loppuun. Neuvottelussa asekaupasta 1801 hänen myyntivalttejaan olivat vaihtokelpoiset osat. Myöhemmin kuitenkin osoittautui, että osat eivät olleet vaihtokelpoisia vaan aseseppien käsin tekemiä.[1]

Ensimmäinen "cotton gin" Harpers Weekly-lehdessä. Vuodelta 1869 oleva piirros kuvaa 70 vuotta vanhempaa tapahtumaa.
"Cotton gin" näytteillä Eli Whitney-museossa.

Lähteet

  1. ↑ *Bryson, Bill: Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona, s. 436-8. Suomentanut Beck, Laura ja Kontro, Tarja. WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-36967-8

Asiasta muualla