Elias Lagus

Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme aihetta Elias Lagus perusteellisesti. Kautta historian Elias Lagus:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan kulttuuriin ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Elias Lagus:n tärkeyden ja sen merkityksen nykymaailmassa. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Elias Lagus:stä tarjoten täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen aiheesta.

Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1741 syntynyttä Taivassalon kirkkoherrana toiminutta herrnhutilaispappia. Vuonna 1777 syntyeestä Vähänkyrön kirkkoherrana ja lääninrovastina toimineesta samannimisestä henkilöstä on eri artikkeli.

Elias Lagus (11. toukokuuta 1741 Jalasjärvi – 10. lokakuuta 1819 Taivassalo[1]) oli herrnhutilaispappi ja amatöörilintutieteilijä.

Elias Laguksen vanhemmat olivat Catharina Palander ja Jalasjärven kappalainen Gabriel Lagus, ja hänellä oli ainakin kuusi sisarusta.[2]

Opinnot ja ura

Lagus kävi triviaalikoulun Vaasassa, jonka jälkeen hän aloitti yliopisto-opinnot Turussa vuonna 1757. Hänet vihittiin papiksi 1759 ja hän sai heti Kuusamon kirkkoherran apulaisen viran, jota hän hoiti vuoteen 1772 asti, jolloin hänet palkattiin Ruotsiin Itä-Götanmaalle hovimarsalkka Adolf Rudbeckin kotisaarnaajaksi. Kuusamossa Lagus kirjoitti pitäjänhistoriikin, jossa hän selvitti myös paikallista linnustoa. Kirjoitus julkaistiin hänen asuessaan Ruotsissa. Vuonna 1774 Lagus nimitettiin Jalasjärven kappalaiseksi ja 1797 Mouhijärven kirkkoherraksi. Taivassalon kirkkoherrana Lagus toimi vuosina 1805–1819. Teologian professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1818.

Kirjoittajana ja suomentajana

Lagus tunnettiin varsin toimeliaana uskonnollisena ja taloustieteellisenä kirjoittajana. Hän suomensi Ruotsin herrnhutilaisten laulukirjan Zions Sånger (Sionin Wirret 1790), josta tuli kansan keskuudessa hyvin suosittu ja joka on pohjana heränneiden (körttiläisten) käyttämälle laulukirjalle Siionin virret.

Perhe-elämä

Laguksen ensimmäinen puoliso oli Ulrika Bouman (k. 1797), heidät vihittiin 1774. Toinen puoliso oli Nousiaisten kirkkoherran Abraham Achreniuksen tytär Ulrika Achrenius, heidät vihittiin 1798.[3] Laguksella oli ainakin seitsemän Jalasjärvellä syntynyttä lasta.[2]

Katso myös

Kirjoituksia

  • Lagus, Elias 1772: Utdrag af en beskrifning öfver Kuusamo Socken i Kemi Lappmark. Kungliga Vetenskaps-Akademins Handlingar 23, 353–357.

Lähteet

  • Lehikoinen, Esa; Lemmetyinen, Risto; Vuorisalo, Timo & Kivistö, Sari 2009: Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros, Turku. ISBN 978-952-5710-04-5

Viitteet

  1. ↑ Hiski-tietokanta: Taivassalon haudattujen luettelo
  2. ↑ a b Hiski-tietokanta: Jalasjärven kastettujen luettelo
  3. ↑ Kotivuori, Yrjö: Elias Lagus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.