Tässä artikkelissa tutkimme Elisa (yritys):n kiehtovaa historiaa, sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä. Elisa (yritys):llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut ratkaiseva rooli ihmiselämän eri osa-alueilla politiikasta kulttuuriin, teknologiaan ja tieteeseen. Näillä sivuilla tarkastelemme Elisa (yritys):n monia puolia sen kiistanalaisimmista puolista sen merkittävimpiin panoksiin, jotta voimme ymmärtää täysin Elisa (yritys):n merkityksen nykymaailmassa.
Elisa Oyj | |
---|---|
Tunnuslause | Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus |
Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
Osake | OMXH: ELISA |
Markkina-arvo | 7 006 milj. euroa (31.12.2023)[1] |
ISIN | FI0009007884 |
Perustettu | 1882 |
Toimitusjohtaja | Topi Manner[2] |
Puheenjohtaja | Anssi Vanjoki[2] |
Avainhenkilöt | |
Kotipaikka |
Ratavartijankatu 5 Helsinki, Suomi[2] |
Toiminta-alue | Suomi ja Viro[3] |
Toimiala | tietoliikenne |
Liikevaihto | 2 180 milj. euroa (2023)[1] |
Liikevoitto | 487 milj. euroa (2023)[1] |
Henkilöstö | 5 721 (keskimäärin 2023)[1] |
Kotisivu |
elisa |
Elisa Oyj (vuoteen 2003 Elisa Communications Oyj[4], aiemmin HPY ja Helsingin Puhelin Oyj) on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, joka toimii pääasiassa Suomessa ja Virossa. Vuonna 2024 Elisalla oli yli 6,3 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää.[5] Suomessa sen markkinaosuus oli 36 prosenttia[6] ja se on maan johtava mobiiliverkko-operaattori ja kiinteän verkon operaattori. Virossa se on markkinakakkonen. Digitaalisia palveluita tarjotaan myös kansainvälisille markkinoille. Elisan yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa Vodafone. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluvat kiinteät ja mobiilit puhelinliittymät ja laajakaistaliittymät, joita myydään sekä Elisa- että Elisa Saunalahti -brändeillä sekä kaapelitelevisioliittymät, liittymien oheispalvelut ja digitaaliset palvelut kuten esimerkiksi Elisa Viihde ja Elisa Kirja.[7]
Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 180 000.[5] Yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli noin 2,2 miljardia euroa ja sen henkilöstömäärä yli 5 700.[1] Vuonna 2022 se oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kolmanneksi suurin it-yritys[8] ja Suomen 40. suurin yritys.[9]
Lennätinmekaanikko Daniel Wadén sai senaatilta luvan perustaa Helsinkiin puhelinlaitos 31. tammikuuta 1882.[10] Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin.[11] Vaikka toimilupa olikin Wadénin nimissä, alussa puhelinlaitos oli käytännössä ulkomaisen Bell-yhtiön omistama liikeyritys: Bell omisti laitteistot ja puhelinkojeet.[12] Puhelinlaitos organisoitiin vuonna 1883 osakeyhtiöksi nimeltä Helsingfors Telefon Aktiebolag (Helsingin Puhelinosakeyhtiö).[11][12] Uusi yhtiö osti laitteistot Belliltä.[12]
Helsingissä toimi 1880-luvulla kaksi kilpailevaa puhelinyhtiötä: Helsingin Puhelinosakeyhtiö ja Allmänna Telefonaktiebolaget i Helsingfors (Helsingin Yleinen Puhelinosakeyhtiö). Jälkimmäinen yhtiö menestyi kilpailussa heikommin ja sai vähemmän tilaajia. Kahden kilpailevan puhelinverkon ylläpito aiheutti hankaluuksia ja tuli asiakkaille kalliiksi. Yhtiöt sopivat fuusiosta vuonna 1889. Sopimuksen mukaan Yleinen Puhelinosakeyhtiö luovutti puhelinverkkonsa ja muun omaisuutensa Helsingin Puhelinosakeyhtiölle ja lopetti toimintansa. Lopetetun yhtiön osakkaista tuli uuden puhelinyhdistyksen jäseniä. Uusi yhdistys oli nimeltään Helsingin Puhelinyhdistys (HPY).[11]
Helsingin Puhelinyhdistys aloitti toimintansa 1.6.1891. Yhdistyksen jäseniä olivat aluksi Helsingin Puhelinosakeyhtiö ja ns. vakinaiset jäsenet, joita olivat Yleisen Puhelinosakeyhtiön aiempien osakkaiden lisäksi kaikki uudet tilaajat. Määräysvalta uudessa yhdistyksessä oli aluksi Helsingin Puhelinosakeyhtiöllä ja siellä Daniel Wadénilla. Määräysvalta lakkasi, kun yhdistys hankki puhelinosakeyhtiön osakkeet itselleen vuonna 1901. Kaupan seurauksena HPY:stä tuli itsenäinen puhelinyhdistys.[11]
Aluksi Helsingin puhelinjohdot kulkivat ilmassa: ne ripustettiin talojen katoille tai puhelinpylväisiin. Verkko oli yksilankainen. Virtapiirin aikaansaamiseksi toisena johtimena käytettiin maata. Kun yhä useampia lankoja ripustettiin samoihin pylväsriveihin, induktio aiheutti häiriöitä. Teknisesti parempaan kaksoisjohtojärjestelmään (parilankajärjestelmä) siirryttiin Helsingissä vaiheittain vuodesta 1898 alkaen.[13] Muutos vähensi häiriöitä ja paransi kuuluvuutta.[12] Maakaapeleita päästiin asentamaan vuodesta 1902 alkaen. Myös ilmajohtoja rakennettiin kuitenkin edelleen.[13]
1920-luvulla suomalaiset puhelinyhtiöt perustivat yhteisen yhtymän, Puhelinlaitosten liiton.[14]
Käsivälitteisten puhelinkeskusten aikaan puhelu aloitettiin kääntämällä puhelimessa olevaa kampea. Tällöin puhelimessa ollut paristo soitti kelloa keskuksessa. Vuonna 1912 HPY:ssä siirryttiin keskusparistojärjestelmään, jonka jälkeen kampea ei tarvinnut enää kääntää, vaan yhteys muodostui nostamalla kuuloke.[15] Keväällä 1929 saatiin automatisoitua Helsingin alueen keskukset. Helsinki oli silloin ensimmäinen kaupunki koko maailmassa, jossa oli automatisoidut puhelinkeskukset.[10]
1930–1950-luvuilla Helsingin Puhelinyhdistys osti pieniä puhelinlaitoksia.[10]
Toisen maailmansodan jälkeen HPY:n alueella käytettiin useiden valmistajien puhelimia. Kirjavasta puhelinkonekannasta aiheutui ongelmia. Tämän vuoksi HPY siirtyi 1960-luvun lopulla puhelimien keskitettyyn hankintaan Oy L. M. Ericsson Ab:lta. 1960-luvulta 1980-luvun alkuun tultaessa puhelimet muuttuivatkin huomattavassa määrin Ericssonin puhelimiksi. Valtaosa puhelinkoneista oli 1960–1970-luvuilla ”tavallista pöytäpuhelinmallia”. Ensimmäiset näppäinpuhelimet otettiin käyttöön vuonna 1970. Näppäinpuhelimet yleistyivät niin, että vuonna 1980 niiden osuus jo 5 %; näppäinpuhelimista 5 % oli tuolloin varustettu impulssinäppäimin.[16]
1980-luvun alussa alettiin rakentaa digitaalikeskuksia, jotka saatiin valmiiksi vuonna 1996, yli kymmenen vuotta alkuperäistä aikataulua aiemmin.[10]
Keväällä 1985 HPY oli yksi valtakunnallisen datasiirtopalveluja tarjoavan Oy Datatie Ab:ta perustajista.[10]
Kun matkapuhelimien aika alkoi 1990-luvulla, yksityiset puhelinyhtiöt perustivat Radiolinjan kilpailemaan Telecom Finlandin (entinen lennätinlaitos, josta tuli myöhemmin Sonera ja Telia) kanssa. Puhelinlaitosten yhteistyöjärjestöstä tuli vuonna 1996 Finnet-liitto.[14]
Finnet-yhteistyötä hallitsivat isoimmat puhelinyhtiöt, jotka alkoivat kuitenkin kokea joutuneensa maksumiehiksi huonommin kannattaneille yhtiöille.lähde?
Valtion omistaman Telen kaukoverkkomonopoli päättyi vuonna 1994, jolloin yksityisten puhelinlaitosten omistama Kaukoverkko Ysi Oy alkoi kilpailla kaukopuheluista sen kanssa.[10][17]
31.12. | Liittymiä | Puhelinkoneita |
1882 | 194 | 194 |
1890 | 1 606 | 1 606 |
1900 | 3 804 | 3 937 |
1910 | 8 222 | 8 922 |
1920 | 12 397 | |
1930 | 24 884 | 32 172 |
1940 | 44 588 | 58 508 |
1950 | 65 064 | 95 440 |
1960 | 143 164 | 202 462 |
1970 | 279 785 | 401 062 |
1980 | 458 030 | 665 035 |
Helsingin puhelinyhdistyksen liiketoiminta yhtiöitettiin Helsingin Puhelin Oy:ksi vuonna 1994. Osakeyhtiön omistajana pysyi Helsingin puhelinyhdistys.[19]
Julkiseksi osakeyhtiöksi muuttunut Helsingin Puhelin Oyj listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1997.[20] Puhelinyhdistys itse muuttui vuonna 1998 osuuskunnaksi nimellä Puhelinosuuskunta HPY.[21] Sen osuustodistus listattiin Helsingin pörssiin samana vuonna. Vuonna 1999 osuuskunta muutettiin osakeyhtiöksi nimeltä HPY Holding Oyj. Tällöin osuustodistukset muuttuivat A-osakkeiksi, jotka puolestaan nekin listattiin Helsingin pörssiin. Pörssiyhtiöitä oli nyt kaksi: emoyhtiö HPY Holding Oyj (A-osake) ja tytäryhtiö Helsingin Puhelin Oyj (E-osake).[22]
HPY Holding ja Helsingin Puhelin sulautuivat vuonna 2000. Yhtiön nimeksi tuli Elisa Communications Oyj.[22]
Vuonna 1998 Helsingin Puhelin Oyj hankki enemmistön vuonna 1988 perustetusta GSM-operaattori Radiolinjasta.[23][24] Samana vuonna yhtiö hankki osuudet Tampereen Puhelimesta (TPO), Keski-Suomen Puhelimesta (KSP)[25] ja Joensuun Puhelimesta.[10]
14. tammikuuta 2000 Helsingin Puhelin Oyj ja konserniyhtiöt ottivat tunnuksekseen nimen Elisa Communications, ja 1. heinäkuuta 2000 yhtiö sulautui emoyhtiönsä HPY Holding Oyj:n kanssa Elisa Communications Oyj:ksi[10]. Elisa on paitsi kansainvälinen naisen etunimi myös HPY:n käytöstä poistetun sähköpostijärjestelmän nimi. HPY oli ottanut vuonna 1985 käyttöön yhtiön sisäisen X.400-sähköpostin, jonka nimi oli Elisa (Elektroninen Integroitu Sanomanvälitysjärjestelmä). Elisa-nimellä haettiin myös mielleyhtymiä internetin e-alkuisiin käsitteisiin kuten e-bisnes.[26][27] Nimen ottaminen koko yhtiön nimeksi kohtasi yhtiön hallituksessa vastustusta, sillä erään jäsenen mukaan ”liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle ei sovi naisen nimi”.[26][27]
Vuoden 2001 alussa Elisa erosi Finnet-liitosta ja Kaukoverkko Ysin toiminnasta ja otti mukaansa älyverkkoliiketoiminnan. Elisa perusti liiketoimintaa varten EP Star -yhtiön Jaakko Pöyry Groupin kanssa.[28] Elisa osti muut osakkaat pois Datatieltä ja Radiolinjasta, vaihtokaupassa Elisa luopui Finnet Oy:n nimestä.lähde?
Vuonna 2001 kilpailuvirasto tuomitsi Elisan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yrityksen katsottiin käyttäneen muun muassa kaksoishinnoittelua, kohtuutonta hinnoittelua, syrjivää hinnoittelua sekä vaikeuttaneen markkinoille pääsyä. Elisa tuomittiin maksamaan noin 4,2 miljoonan euron suuruinen seuraamusmaksu.[29]
Kolumbus oli Finnet-yhtiöiden Internet-liittymien tavaramerkki. Vuonna 2001 Kolumbus-liiketoiminta yhtiöitettiin Elisa-konsernin tytäryhtiöksi nimellä Kolumbus Oy.[30][31] Seuraavana vuonna Kolumbuksen nimeksi tuli Elisa Internet.[32]
Vuonna 2003 emoyhtiö Elisa Communications Oyj:n nimi lyhennettiin muotoon Elisa Oyj ja hallitus allekirjoitti suunnitelmat, että Elisa Oyj:hin sulautuisivat sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt (muun muassa Oy Radiolinja Ab, ElisaCom Oy, Riihimäen Puhelin alayhtiöineen, Elisa Networks Oy ja Soon Net Oy).[10][33] Elisa työllisti kaikkiaan noin 7 500 työntekijää. Yrityksen toimitusjohtajana aloitti Veli-Matti Mattila, jonka ensimmäisiin toimenpiteisiin kuului johtoryhmän vaihtaminen, pääkonttorin siirto pois Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitsevasta Lars Sonckin suunnittelemasta vanhasta Helsingin Puhelinyhdistyksen talosta ja suuret yt-neuvottelut. ”Elisa oli pahemmassa tilanteessa kuin ulospäin näytti, ja silloin oli kiire. Yrityksen itsenäinen tulevaisuus oli vaakalaudalla”, hän kertoi silloisesta tilanteesta myöhemmin. Useiden yt-kierrosten jälkeen Elisa työllisti pienimmillään alle 3 000 henkilöä.[3][34]
Vuonna 2004 Radiolinjan nimeksi muutettiin Elisa.[35]
Lokakuussa 2005 Elisa osti Saunalahti Groupin[36] ja loppuvuonna Radiolinja sulautui Elisa-konserniin.[37] Elisa alkoi myydä datakortteja.[38]
Saunalahti vedettiin pois Helsingin pörssistä maaliskuussa 2006.[36] Kaupan myötä Saunalahden osakkeita hankkineesta islantilaisesta sijoitusyhtiö Novatorista tuli myös Elisan merkittävä omistaja.[39] 2006 Tikka Communications Oy ja Jyväsviestintä Oy sulautuivat Elisaan.[10]
Vuonna 2007 Lounet Oy, First Orange Contact Oy ja Elisa Ventures Oy sulautettiin Elisaan.[10] Novator kasvatti omistusosuudensa kymmeneen prosenttiin ja alkoi vaatia muhkeita osinkoja. Se halusi myös myydä yhtiön parhaiten tarjoavalle.[39] Alhaisen pörssikurssin vuoksi Elisa oli vaarassa tulla ostetuksi liian halvalla hinnalla.[3][34] Syksyyn 2007 mennessä Novatorista oli tullut Elisan suurin yksittäinen osakkeenomistaja ja se vaati ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään Elisan yhtiörakenteen muuttamista ja uuden hallituksen valitsemista.[40] Ennen kokousta se luopui yhtiöjärjestyksen muutosvaatimuksesta ja ehdotti hallitukseen kahta omaa ehdokastaan. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa se ei saanut ehdotukselleen riittävää kannatusta.[41] Elisan myynti saatiin estettyä, kun suomalaiset liittoutuivat keskenään. Omistajaohjauksesta vastanneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen johdolla hyllyssä odotellut Solidium-yhtiö otettiin käyttöön. Valtion bulvaanina toimineen Varman islantilaisilta ostamat osakkeet siirtyivät ensin valtiolle.[39] [42]
Vuonna 2008 Elisa osti 51 prosenttia Kuntokompassi Oy:stä (Excenta Oy), Electur Oy:n, sekä contact center -palveluita tuottaneet Dialmedia Oy:n ja Doneto Oy:n. Telenor Sverige AB:ltä se osti Telenor Oy:n.[10]
Vuonna 2009 Elisasta tuli suomalaisten mobiililiittymien markkinajohtaja.[38] Kesäkuussa Suomen valtio kertoi luovuttaneensa omistamansa 16 006 000 Elisa Oyj:n osaketta Solidiumille apporttina. Suomen valtion omistus oli noin 9,62 prosenttia Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä.[42]
Vuonna 2010 Elisa osti videoneuvottelutoimija Videran ja IT-ulkoistuspalveluja tuottaneen Appelsiinin.[10] Elisa Kirja -äänikirjapalvelu avattiin.[38]
Saunalahti sulautettiin emoyhtiöönsä Elisaan vuoden 2011 lopussa.[43]
Vuonna 2013 Elisa osti PPO Yhtiöt Oy:n, Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n.[10]
Syksyllä 2014 Elisa uudisti brändistrategiansa, koska sen liiketoiminnat olivat aiempaa laajemmat. Samalla uusittiin myös yritysilme ja markkinointiviestinnän tyyli. Tytäryhtiöistä Saunalahden, Appelsiinin ja Videran logot hävisivät ja niistä tuli osa Elisa-brändiä. Elisan alabrändeistä kuusi oli suunnattu kuluttajille ja kaksi yritysasiakkaille. Sulake ja Habbo säilyivät itsenäisinä brändeinä.[44][45] Ensimmäinen Elisa Viihteen alkuperäissarja julkaistiin.[38] Anvian ankkuriomistajat tarjoutuivat myymään osakkeensa Elisalle, minkä jälkeen Elisa yritti ostaa myös pienosakkaiden osakkeet. Lähes kahden vuoden prosessin aikana Elisaa syytettiin vihamielisestä yritysvaltauksesta.[46] Kauppa saatiin päätökseen vuonna 2016, jolloin Elisa osti pohjalaisen ict-yhtiö Anvian teleliiketoiminnan, it- ja hostingpalvelut ja osan Anvian tv-liiketoiminnoista.[47]
Vuonna 2017 Elisa osti virolaisen ES Starmanin ja Santa Monica Networks Oy:n liiketoiminnan Suomessa ja Virossa.[10] Vuosina 2012–2017 Elisa teki yrityskauppoja noin 500 miljoonalla eurolla.[3]
Maaliskuussa 2018 viestintävirasto puuttui Elisan harjoittamaan lainvastaiseen puhelinmarkkinointiin.[48] Elisan puhelinmyyjät olivat lähestyneet erityisesti Moi Mobiilin[49] asiakkaita näennäisesti muiden palveluiden tiimoilta, mutta puhelun aikana alkaneet myydä Elisan puhelinliittymiä jopa 90 prosentin alennuksella listahinnoista. Tietoyhteiskuntakaari kieltää matkaviestinverkon puhelinliittymien markkinoinnin kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä.lähde? Vuonna 2018 Elisa osti Fenix Solutionsin ja streaming- ja videotuotantopalveluihin erikoistuneen Kepit Systemsin.[10]
Kesäkuussa 2019 Elisa kertoi ostavansa ruotsalaisen Polystar OSIX AB:n ja sen tytäryhtiöt, jotka tarjosivat kansainvälisesti verkon valvonta- ja analytiikkaohjelmistoratkaisuja teleoperaattoreille.[50] Elisa oli aiemmin perustanut Elisa Automate -startupin, joka keskittyi verkonvalvontakeskusten automatisointiin tekoälyn avulla. Polystar yhdistettiin siihen, jolloin syntyi Elisa Polystar.[51]
Marraskuussa 2020 Elisa osti enemmistöosuuden yhdysvaltalaisesta CalcuQuote-yrityksestä.[52]
Tammikuussa 2021 Elisa osti saksalaisen Camlinen, joka tuotti tuotanto- ja laadunhallintaohjelmistoja teollisuudelle[53] sekä osuuden italialaisesta sedApta-yrityksestä.[54] Myöhemmin samana vuonna ostettiin myös enemmistöosuus belgialaisesta Tenforcesta.[55]
Huhtikuussa 2022 Elisa osti slovakialaisen teleoperaattoreille automaatioita tarjoavan Frinx-yrityksen, joka toimi Bratislavassa ja New Yorkissa.[51] Elisa ja Suomen Erillisverkot tekivät 2,9 miljoonan euron arvoisen sopimuksen it-ulkoistuksesta.[56] Elokuussa Elisa Polystar osti Cardinality Ltd:n.[57] Joulukuussa Elisa kertoi alkavansa tehdä litium-ioniakuilla toimivista tukiasemistaan virtuaalivoimaloita. Elisan tavoitteena oli välttää runkoverkon huippukulutustunteja kasvattamalla tukiasemiensa akkukapasiteetteja. Samalla se alkoi tarjota tasapainotuspalveluita myös kantaverkkoyhtiö Fingridille.[58] Elisan 5G-verkko kattoi Suomessa yli 86 prosenttia väestöstä ja Virossa yli 70 prosenttia väestöstä.[59]
Helmikuussa 2023 Elisa kertoi saaneensa valtiolta lähes 4 miljoonan avustuksen tukiasemiensa varavirran käyttämiseen sähköntuotannossa. Hajautetun virtuaalivoimalan teho on 150 MWh.[60] Elokuussa yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner, joka oli ollut myös Elisan hallituksessa.[61] Hänen edeltäjänsä Veli-Matti Mattila oli toiminut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2003 lähtien,[3] mikä teki hänestä yhden Suomen pitkäaikaisimmista suuren pörssiyrityksen toimitusjohtajista.[34] Elisa Viihteen ja Viaplayn yhteistyö loppui syyskuussa, kun Elisa Viihteen uutena kumppanina aloitti Nelonen Media. Samalla Elisa Viihteen alkuperäissarjat siirtyivät Nelosen Ruutu+-palveluun.[62] Marraskuussa Elisa kertoi perustavansa yhteisyrityksen saksalaisen KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n kanssa. Uuteen MVC Videra-yhtiöön yhdistettiin Elisa Videra ja MVC Mobile VideoCommunications GmbH. Elisa omistaa yhtiöstä 37,5 prosenttia, eikä uutta yhtiötä konsolisoida Elisa-konserniin.[63]
Maailman ensimmäinen kaupallisessa verkossa soitettu GSM-puhelu tehtiin vuonna 1991 Radiolinjan verkossa. Palvelu avattiin kaupalliseen käyttöön samana vuonna. Maailman ensimmäinen GSM-datapuhelu tehtiin Radiolinjan verkossa vuonna 1993.[10]
Keväällä 2006 Elisa avasi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen HSDPA-verkon. HSDPA on päivitys UMTS:iin, tuoden mukanaan merkittävän nopeuden nousun datansiirtoon. Marraskuussa 2006 Elisan HSDPA-verkko, joka toimi nopeudella 1,8 Mbit/s tukiasemasta mobiililaitteeseen, ja joka oli tarjolla 40 prosentille suomalaisista, oli vielä Suomen ainoa kaupallisesti tarjolla oleva HSDPA-verkko.lähde? 13. marraskuuta Elisan verkossa Vierumäellä soitettiin yhteistyössä Nokian kanssa maailman ensimmäinen UMTS 900 MHz -teknologiaan perustuva 3G-/HSDPA-puhelu. Siihen asti 3G-puhelut olivat kulkeneet 2,1 GHz taajuudella, mutta kokeilu osoitti GSM:n kanssa jaettavan taajuuden käytön olevan mahdollista.[64]
Vuonna 2007 Elisa avasi ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen käyttöön tarkoitetun 3G UMTS900-verkon.[10] Seuraavana vuonna Saunalahti lanseerasi nettitikun.[38]
Elisa avasi ensimmäisenä 4G-yritysverkon kaupalliseen käyttöön 2011, ja 2013 avattiin kaupalliset 4G/800 MHz -taajuudet.[65][10]
Vuonna 2014 Elisa siirtyi tiettävästi maailman ensimmäisten teleoperaattorien joukossa käyttämään kuukausilaskutuksen perusteena rajatonta dataa. Hinta perustui datansiirron nopeuteen. Pian muut Suomessa toimivat operaattorit siirtyivät samanlaiseen hinnoitteluun. Vuonna 2020 Suomessa käytettiinkin maailman eniten mobiilidataa.[38]
Keväästä 2018 asti Elisa on myynyt 5G Ready -liittymiä, joissa dataa siirtyy nopeimmillaan 600 megabittiä sekunnissa.[3] 27. kesäkuuta Elisa kertoi avanneensa maailman ensimmäisen kaupallisen 5G-verkon Tampereelle ja Tallinnaan.[66]
Alkuvuonna 2019 Elisa toi markkinoille varsinaiset 5G-verkot ja -liittymät.[3] 1. tammikuuta se kertoi laajentaneensa 5G-verkkoa Jyväskylään, Helsinkiin ja Turkuun.[67] Joulukuuhun mennessä Elisalla oli yksi Euroopan laajimpia 5G-verkkoja, pelkästään pääkaupunkiseudulla satoja 5G-tukiasemia. Sillä oli 5G-verkkoja myös 10 muussa kaupungissa. Vantaalla Elisa tarjosi yksityishenkilöille 5G Kotinetti -palvelua. Pääkaupunkiseudun 5G-verkko oli saatavilla noin 200 000 ihmiselle ja Elisa kertoi, että sen 5G-asiakkaiden määrä laskettiin tuhansissa.[68]
Vuonna 2023 suomalaiset operaattorit lopettivat 3G-verkon ylläpidon ja alkoivat tarjota 4G- ja 5G-yhteyksiä. Edellisenä syksynä Elisa testasi käyttäjien siirtämistä nopeampiin verkostoihin Hämeenlinnassa ja alkoi sammuttaa 3G-asemiaan siellä tammikuun lopussa.[69] Viimeisenä 3G:stä luovuttiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla lokakuussa 2023. Tämän jälkeen IoT-laitteita saattoi käyttää Suomessa 2G- ja 4G-verkoissa. 2G-verkkoa ei ole tarkoitus sulkea, sillä sitä tarvitaan etämittauslaitteissa ja puhelimissa, jotka eivät tue 4G- tai 5G-verkkoa. 3G-verkoista vapautuneita taajuuskaistoja voi hyödyntää lisäkaistana.[70] Lokakuun alussa Elisan merenalainen tietoliikennekaapeli vahingoittui samalla kuin Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputkikin. Kyseessä oli varmentava kaapeli, minkä vuoksi vaurio ei vaikuttanut tietoliikenneyhteyksiin.[71]
Elisan liiketoiminta on jaettu kahteen segmenttiin: Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat, joiden ohjaus tapahtuu yksiköiden, tulosyksiköiden ja tukiyksiköiden kautta. Yrityksen henkilöstö työskentelee eri puolilla Suomea, osa myös ulkomailla. Alueellisia osaamiskeskittymiin kuuluu muun muassa kyberturvakehitys Jyväskylässä, videoneuvottelukehitys Oulussa ja asiakaspalvelukeskukset Tampereella, Joensuussa ja Kokkolassa.[72]
Yhtiön toimitusjohtaja on Topi Manner, joka aloitti tehtävässään alkuvuonna 2024.[61] Elisan hallitukseen kuului vuonna 2024 puheenjohtaja Anssi Vanjoen ja varapuheenjohtaja Katariina Kravin lisäksi Maher Chebbo, Kim Ignatius, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt ja Antti Vasara.[73]
Elisalla on noin 167 000 rekisteröityä omistajaa.[5] Yhtiön kahdeksan suurinta osakkeenomistajaa maaliskuussa 2024 olivat[74]:
Maaliskuussa 2024 Elisan tärkeimpiä tytäryhtiöitä olivat:[75]
Vuonna 2015 Elisa perusti startup-tiimin, johon mahdolliset yhteistyökumppanit voivat ottaa yhteyttä. Tiimin valittua Elisalle potentiaaliset kumppanit se esittelee ne varsinaisille liiketoiminnoille. Tiimin tavoite oli selkeyttää Elisan ja startup-yritysten välistä yhteistyötä.[78]
Elisa on järjestänyt Slush-tapahtuman yhteydessä "AI Co-creation Challenge" -kilpailun. Vuonna 2018 kilpailun 50 000 euron pääpalkinnon voitti Lifemote.[79]
Elisa ja tietoturvayritys F-Secure aloittivat syksyllä 2018 yhteistyön, jossa kehitetään esineiden internet-laitteita suojaavan reititin. Tietoturvalaitteella voi suojata kotien tietokoneiden, tablettien ja puhelinten lisäksi ne laitteet, joihin ei voi asentaa tietoturvaohjelmia. Tällaisiin laitteisiin kuuluu esimerkiksi mediasoittimet, pelikonsolit, älytelevisiot ja perinteiset kodinkoneet, kuten jääkaapit, ilmalämpöpumput ja valvontakamerat, joita valmistajat ovat alkaneet liittää verkkoon ottamatta huomioon tietoturva-asioita. Elisa oli ensimmäinen operaattori, joka hyödynsi F-Securen kehittämää tietoturvareititintä.[80]
Elisan valikoimiin kuuluu liittymiä ja erilaisia elämyksellisiä palveluita.[3] Elisa tarjoaa muiden liittymien lisäksi myös perinteisiä lankapuhelinliittymiä, toisin kuin esimerkiksi sen kilpailija Telia, joka ilmoitti niiden lopetuksesta vuonna 2019.[81]
Vuonna 2022 Elisan markkinaosuus Suomessa oli 36 prosenttia.[6]
Yli 60 prosenttia Elisan liikevaihdosta tuli heinä–syyskuussa 2018 mobiililiittymistä ja laitemyynnistä, digitaalisten palveluiden osuus oli yli 15 prosenttia. Yrityksen kasvavia liiketoiminta-alueita olivat videoneuvottelu, älytehtaat ja palvelut muille operaattoreille.[3]
Elisan kuluttaja-asiakkaille toteuttamia mobiili- ja internetpalveluita myydään etupäässä Elisa Saunalahti-liittymäbrändillä.[82] [83]
Elisa Kirja on sähköisten kirjojen palvelu. Palvelusta voi ostaa e-kirjoja ja äänikirjoja, joita voi lukea ja kuunnella tietokoneella, e-kirjojen lukulaitteella tai ilmaisella Android- ja iOS-laitteille saatavalla Elisa Kirja -sovelluksella. Elisa Kirjasta on ostettavissa yli 9 000 teosta, ja siellä on laajin valikoima suomenkielisiä e-kirjoja.[84] Elisa Kirja oli loppuvuonna 2018 markkinajohtaja Suomessa myydyissä sähköisissä kirjoissa, sen osuus markkinoista oli 36 %.[85]
Elisa Viihde on vuonna 2009 perustettu[86] digitaalinen tv-palvelu, joka tarjoaa käyttäjilleen videovuokraamon, maksuttomia kanavia, tallennustilaa, etäkäyttömahdollisuuden puhelimella, tabletilla ja tietokoneella ja laajakaistan.[87] Alussa Elisa Viihde rahoitti kotimaisia elokuvia ja vuonna 2014 se alkoi tuottaa sarjoja. Kevääseen 2018 mennessä Elisa Viihde oli julkaissut kymmenkunta alkuperäissarjaa.[86] Näiden joukossa ovat muun muassa Downshiftaajat, Konttori, Ismo ja Ivalo.[88][89] Marraskuussa 2018 Elisa Viihteellä oli yli 400 000 asiakasta, joista yli 300 000 Suomessa.[90]
Elisa Viihteen alkuperäissarjojen ensiesitysoikeudet on Nelonen Median Ruutu+-palvelulla.[62]
Elisa automatisoi oman verkonhallintansa ohjelmistolla, joka analysoi verkon vikatilanteita jatkuvasti millisekuntien tarkkuudella. Havaitut viat korjataan automaattisesti.[3][91][92] Elisa Polystar[51](aiemmin Elisa Automate) -yksikkö myy kehittämäänsä älyohjelmistoa sekä muita verkonhallinnan automatisointiin tarkoitettuja välineitä kuten laadunhallinta- ja analytiikkaohjelmistoja kansainvälisille operaattoreille, joiden mobiilidataliikenteen määrä kasvaa voimakkaasti.[3][91][92] Yhtiö on laajentanut palveluitaan yritysostoin. Vuonna 2022 ostettiin Cardinality Ltd, joka tukee verkko-operaattoriasiakkaitaan esimerkiksi pilvipohjaisessa tiedonhallinnassa (DataOps), palveluvarmennuksessa ja asiakaskokemusanalytiikassa[57] ja Frinx, joka on yhdistänyt runkoverkon ja mobiiliverkon automaattisen valvonnan.[51] Syksyllä 2022 Elisa Polystarilla oli yli 120 operaattoriasiakasta.[57]
Teollisuudelle Elisa myy koneoppimiseen perustuvaa automatisointiprosessia.[93] Elisa IndustrIQ:n asiakkaat toimivat valmistavassa teollisuudessa. Yhtiö hyödyntää tuotteissaan tekoälyä ja koneoppimista.[51] Yksikön toiminta alkoi nimellä Elisa Smart Factory -startupin kautta, joka teki yhteistyötä saksalaisen Aachenin yliopiston kanssa.[51] IndustrIQ tekee yhteistyötä TenForce-yhtiön kanssa, josta Elisa omistaa enemmistön. Yhtiön hallintaohjelmisto on keskittynyt tuotannon laatuun (EHSQ) ja operatiivisiin riskeihin.[55] Vuonna 2022 IndustrIQ työllisti 700 työntekijää ja sillä oli tuhat teollisuusasiakasta yli 20 maassa. Yksikön ensimmäinen suuri asiakas oli Procter & Gamble.[51]
Elisa Videra keskittyy videoneuvotteluihin[94][95] ja Elisa Smart Factory muun muassa 5G IoT -ohjelmistoihin.[3][96]
Esimerkiksi Suomen Erillisverkot[56] ja OP ovat ulkoistaneet Elisalle it-palveluitaan.[97]
Elisa aloitti Hintasaarnaajat-konseptinsa vuonna 2015. Konsepti on ollut pitkäkestoinen ja moniulotteinen kampanja, jossa on hyödynnetty useita eri kanavia, esimerkiksi JVG:n musiikkivideota.[98]
Kesällä 2016 Elisa avasi uuden tapahtuma- ja kohtaamispaikan, Elisa Kulman.[99]
Syksyllä 2017 Elisan markkinointihanke "Pidetään yhtä" halusi saada nuoret ja aikuiset viestimään muutenkin kuin laitteiden välityksellä.[100] Mainos oli Googlen mukaan vuoden suosituin suomalainen mainosvideo YouTubessa. Mainos sai huomautuksen Mainonnan eettiseltä neuvostolta, joka piti sitä hyvän tavan vastaisena siinä käytetyn väkivallan takia.[101]
Vuonna 2009 Elisassa alettiin hyödyntää Lean-johtamisoppia.[38] Elisa on sijoittunut Great Place to Work -selvityksessä isojen yritysten sarjassa neljänneksi vuonna 2018[102] ja toiseksi vuonna 2019.[103]
Elisa on sitoutunut Science Based Targets -organisaation hyväksymiin, tieteeseen perustuviin tavoitteisiin, joilla se vähentää hiilidioksidipäästöjään.[104]
HPY:n perustama HPY:n Tutkimussäätiö tukee teletekniikan ja tietoliikenteen tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä Suomessa ja auttaa tutkimustulosten julkaisussa. Säätiö palkitsee vuosittain väitöskirjan tekijöitä kannustusapurahoilla ja tunnustuspalkinnoilla. Vuoteen 2016 mennessä tukea oli annettu 232 tutkijalle yhteensä noin 989 000 eurolla. Säätiön toiminta on yrityksistä riippumatonta.[105][106]
Vuonna 2024 Elisa nousi kanadalaisen tutkimusyhtiö Corporate Knightsin ylläpitämällä maailman vastuullisimpien yritysten listalla sadan vastuullisimman joukkoon.[107]