Elisa (yritys)

Elisa Oyj
Tunnuslause Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: ELISA
Markkina-arvo Laskua 7 006 milj. euroa (31.12.2023)
ISIN FI0009007884
Perustettu 1882 (Helsingin puhelinyhdistys)
Toimitusjohtaja Topi Manner
Puheenjohtaja Anssi Vanjoki
Avainhenkilöt
Kotipaikka Ratavartijankatu 5
Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Suomi ja Viro
Toimiala tietoliikenne
Liikevaihto Nousua 2 180 milj. euroa (2023)
Liikevoitto Nousua 487 milj. euroa (2023)
Henkilöstö Nousua 5 721 (keskimäärin 2023)
Kotisivu elisa.fi

Elisa Oyj (vuoteen 2003 Elisa Communications Oyj ja sitä ennen Helsingin Puhelin Oyj) on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, joka toimii pääasiassa Suomessa ja Virossa. Vuonna 2024 Elisalla oli yli 6,3 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Suomessa sen markkinaosuus oli 36 prosenttia ja se on maan johtava mobiiliverkko-operaattori ja kiinteän verkon operaattori. Virossa se on markkinakakkonen. Digitaalisia palveluita tarjotaan myös kansainvälisille markkinoille. Elisan yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa Vodafone. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluvat kiinteät ja mobiilit puhelinliittymät ja laajakaistaliittymät, joita myydään sekä Elisa- että Elisa Saunalahti -brändeillä sekä kaapelitelevisioliittymät, liittymien oheispalvelut ja digitaaliset palvelut kuten esimerkiksi Elisa Viihde ja Elisa Kirja.

Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 180 000. Yhtiön liikevaihto vuonna 2023 oli noin 2,2 miljardia euroa ja sen henkilöstömäärä yli 5 700. Vuonna 2022 se oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kolmanneksi suurin it-yritys ja Suomen 40. suurin yritys.

Historiaa

Helsingin Puhelinyhdistys (HPY) (1882–1997)

Lennätinmekaanikko Daniel Wadén perusti Helsingin puhelinyhdistyksen (HPY) 31. tammikuuta 1882, kun senaatti oli antanut siihen luvan. Ensimmäinen puhelinlinja oli Kaivopuiston ravintolasta Oopperakellariin.

1920-luvulla suomalaiset puhelinyhtiöt perustivat yhteisen yhtymän, Puhelinlaitosten liiton.

Keväällä 1929 saatiin automatisoitua Helsingin alueen keskukset. Helsinki oli silloin ensimmäinen kaupunki koko maailmassa, jossa oli automatisoidut puhelinkeskukset.

1930–1950-luvuilla Helsingin Puhelinyhdistys osti pieniä puhelinlaitoksia.

1980-luvun alussa alettiin rakentaa digitaalikeskuksia, jotka saatiin valmiiksi vuonna 1996, yli kymmenen vuotta alkuperäistä aikataulua aiemmin.

Keväällä 1985 HPY oli yksi valtakunnallisen datasiirtopalveluja tarjoavan Oy Datatie Ab:ta perustajista.

Kun matkapuhelimien aika alkoi 1990-luvulla, yksityiset puhelinyhtiöt perustivat Radiolinjan kilpailemaan Telecom Finlandin (entinen lennätinlaitos, josta tuli myöhemmin Sonera ja Telia) kanssa. Puhelinlaitosten yhteistyöjärjestöstä tuli vuonna 1996 Finnet-liitto.

Finnet-yhteistyötä hallitsivat isoimmat puhelinyhtiöt, jotka alkoivat kuitenkin kokea joutuneensa maksumiehiksi huonommin kannattaneille yhtiöille. Vuonna 1994 Helsingin puhelinyhdistyksen liiketoiminta yhtiöitettiin Helsingin Puhelin Oy:ksi, Helsingin puhelinyhdistyksen pysyessä yhtiön omistajana. Helsingin Puhelin perusti Finnet Oy:n ja pyrki saamaan muut mukaan liiketoiminnalliseen yhteistyöhön.

Valtion omistaman Telen kaukoverkkomonopoli päättyi vuonna 1994, jolloin yksityisten puhelinlaitosten omistama Kaukoverkko Ysi Oy alkoi kilpailla kaukopuheluista sen kanssa.

Helsingin Puhelin pörssiin (1997–1999)

Elisan vanha puhelinkoppi Hervannassa

Helsingin Puhelin Oyj listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1997. Entinen puhelinyhdistys muuttui ensin osuuskunnaksi, sitten osakeyhtiöksi nimellä HPY Holding Oyj ja sulautui viimein pörssinoteerattuun tytäryhtiöönsä vuonna 2000.

Vuonna 1998 Elisa hankki enemmistön vuonna 1988 perustetusta GSM-operaattori Radiolinjasta, joka kuului alun perin paikallispuhelinyhtiöiden yhteenliittymä Finnetin sekä osuudet Tampereen Puhelimesta (TPO), Keski-Suomen Puhelimesta (KSP) ja Joensuun Puhelimesta.

Elisa Communications Oyj (2000–2003)

Elisan logo vuosina 2000–2004.

14. tammikuuta 2000 Helsingin Puhelin Oyj ja konserniyhtiöt ottivat tunnuksekseen nimen Elisa Communications, ja 1. heinäkuuta 2000 yhtiö sulautui emoyhtiönsä HPY Holding Oyj:n kanssa Elisa Communications Oyj:ksi. Elisa on paitsi kansainvälinen naisen etunimi myös HPY:n käytöstä poistetun sähköpostijärjestelmän nimi. HPY oli ottanut vuonna 1985 käyttöön yhtiön sisäisen X.400-sähköpostin, jonka nimi oli Elisa (Elektroninen Integroitu Sanomanvälitysjärjestelmä). Elisa-nimellä haettiin myös mielleyhtymiä internetin e-alkuisiin käsitteisiin kuten e-bisnes. Nimen ottaminen koko yhtiön nimeksi kohtasi yhtiön hallituksessa vastustusta, sillä erään jäsenen mukaan ”liiketoimintaa harjoittavalle yhtiölle ei sovi naisen nimi”.

Vuoden 2001 alussa Elisa erosi Finnet-liitosta ja Kaukoverkko Ysin toiminnasta ja otti mukaansa älyverkkoliiketoiminnan. Elisa perusti liiketoimintaa varten EP Star -yhtiön Jaakko Pöyry Groupin kanssa. Elisa osti muut osakkaat pois Datatieltä ja Radiolinjasta, vaihtokaupassa Elisa luopui Finnet Oy:n nimestä.

Vuonna 2001 kilpailuvirasto tuomitsi Elisan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Yrityksen katsottiin käyttäneen muun muassa kaksoishinnoittelua, kohtuutonta hinnoittelua, syrjivää hinnoittelua sekä vaikeuttaneen markkinoille pääsyä. Elisa tuomittiin maksamaan noin 4,2 miljoonan euron suuruinen seuraamusmaksu.

Kolumbus oli Finnet-yhtiöiden Internet-liittymien tavaramerkki. Vuonna 2001 Kolumbus-liiketoiminta yhtiöitettiin Elisa-konsernin tytäryhtiöksi nimellä Kolumbus Oy. Seuraavana vuonna Kolumbuksen nimeksi tuli Elisa Internet.

Elisa Oyj (2003–2010)

Elisan logo vuosina 2004–2014.

Vuonna 2003 emoyhtiö Elisa Communications Oyj:n nimi lyhennettiin muotoon Elisa Oyj ja hallitus allekirjoitti suunnitelmat, että Elisa Oyj:hin sulautuisivat sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt (muun muassa Oy Radiolinja Ab, ElisaCom Oy, Riihimäen Puhelin alayhtiöineen, Elisa Networks Oy ja Soon Net Oy). Elisa työllisti kaikkiaan noin 7 500 työntekijää. Yrityksen toimitusjohtajana aloitti Veli-Matti Mattila, jonka ensimmäisiin toimenpiteisiin kuului johtoryhmän vaihtaminen, pääkonttorin siirto pois Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitsevasta Lars Sonckin suunnittelemasta vanhasta Helsingin Puhelinyhdistyksen talosta ja suuret yt-neuvottelut. ”Elisa oli pahemmassa tilanteessa kuin ulospäin näytti, ja silloin oli kiire. Yrityksen itsenäinen tulevaisuus oli vaakalaudalla”, hän kertoi silloisesta tilanteesta myöhemmin. Useiden yt-kierrosten jälkeen Elisa työllisti pienimmillään alle 3 000 henkilöä.

Vuonna 2004 Radiolinjan nimeksi muutettiin Elisa.

Lokakuussa 2005 Elisa osti Saunalahti Groupin ja loppuvuonna Radiolinja sulautui Elisa-konserniin. Elisa alkoi myydä datakortteja.

Saunalahti vedettiin pois Helsingin pörssistä maaliskuussa 2006. Kaupan myötä Saunalahden osakkeita hankkineesta islantilaisesta sijoitusyhtiö Novatorista tuli myös Elisan merkittävä omistaja. 2006 Tikka Communications Oy ja Jyväsviestintä Oy sulautuivat Elisaan.

Vuonna 2007 Lounet Oy, First Orange Contact Oy ja Elisa Ventures Oy sulautettiin Elisaan. Novator kasvatti omistusosuudensa kymmeneen prosenttiin ja alkoi vaatia muhkeita osinkoja. Se halusi myös myydä yhtiön parhaiten tarjoavalle. Alhaisen pörssikurssin vuoksi Elisa oli vaarassa tulla ostetuksi liian halvalla hinnalla. Syksyyn 2007 mennessä Novatorista oli tullut Elisan suurin yksittäinen osakkeenomistaja ja se vaati ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään Elisan yhtiörakenteen muuttamista ja uuden hallituksen valitsemista. Ennen kokousta se luopui yhtiöjärjestyksen muutosvaatimuksesta ja ehdotti hallitukseen kahta omaa ehdokastaan. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa se ei saanut ehdotukselleen riittävää kannatusta. Elisan myynti saatiin estettyä, kun suomalaiset liittoutuivat keskenään. Omistajaohjauksesta vastanneen puolustusministeri Jyri Häkämiehen johdolla hyllyssä odotellut Solidium-yhtiö otettiin käyttöön. Valtion bulvaanina toimineen Varman islantilaisilta ostamat osakkeet siirtyivät ensin valtiolle.

Vuonna 2008 Elisa osti 51 prosenttia Kuntokompassi Oy:stä (Excenta Oy), Electur Oy:n, sekä contact center -palveluita tuottaneet Dialmedia Oy:n ja Doneto Oy:n. Telenor Sverige AB:ltä se osti Telenor Oy:n.

Vuonna 2009 Elisasta tuli suomalaisten mobiililiittymien markkinajohtaja. Kesäkuussa Suomen valtio kertoi luovuttaneensa omistamansa 16 006 000 Elisa Oyj:n osaketta Solidiumille apporttina. Suomen valtion omistus oli noin 9,62 prosenttia Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä.

Vuonna 2010 Elisa osti videoneuvottelutoimija Videran ja IT-ulkoistuspalveluja tuottaneen Appelsiinin. Elisa Kirja -äänikirjapalvelu avattiin.

Saunalahti sulautettiin emoyhtiöönsä Elisaan vuoden 2011 lopussa.

Elisa Oyj (2011–2019)

Vuonna 2013 Elisa osti PPO Yhtiöt Oy:n, Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n.

Syksyllä 2014 Elisa uudisti brändistrategiansa, koska sen liiketoiminnat olivat aiempaa laajemmat. Samalla uusittiin myös yritysilme ja markkinointiviestinnän tyyli. Tytäryhtiöistä Saunalahden, Appelsiinin ja Videran logot hävisivät ja niistä tuli osa Elisa-brändiä. Elisan alabrändeistä kuusi oli suunnattu kuluttajille ja kaksi yritysasiakkaille. Sulake ja Habbo säilyivät itsenäisinä brändeinä. Ensimmäinen Elisa Viihteen alkuperäissarja julkaistiin. Anvian ankkuriomistajat tarjoutuivat myymään osakkeensa Elisalle, minkä jälkeen Elisa yritti ostaa myös pienosakkaiden osakkeet. Lähes kahden vuoden prosessin aikana Elisaa syytettiin vihamielisestä yritysvaltauksesta. Kauppa saatiin päätökseen vuonna 2016, jolloin Elisa osti pohjalaisen ict-yhtiö Anvian teleliiketoiminnan, it- ja hostingpalvelut ja osan Anvian tv-liiketoiminnoista.

Vuonna 2017 Elisa osti virolaisen ES Starmanin ja Santa Monica Networks Oy:n liiketoiminnan Suomessa ja Virossa. Vuosina 2012–2017 Elisa teki yrityskauppoja noin 500 miljoonalla eurolla.

Maaliskuussa 2018 viestintävirasto puuttui Elisan harjoittamaan lainvastaiseen puhelinmarkkinointiin. Elisan puhelinmyyjät olivat lähestyneet erityisesti Moi Mobiilin asiakkaita näennäisesti muiden palveluiden tiimoilta, mutta puhelun aikana alkaneet myydä Elisan puhelinliittymiä jopa 90 prosentin alennuksella listahinnoista. Tietoyhteiskuntakaari kieltää matkaviestinverkon puhelinliittymien markkinoinnin kuluttajalle puhelimitse muuten kuin kuluttajan nimenomaisesta pyynnöstä.lähde? Vuonna 2018 Elisa osti Fenix Solutionsin ja streaming- ja videotuotantopalveluihin erikoistuneen Kepit Systemsin.

Kesäkuussa 2019 Elisa kertoi ostavansa ruotsalaisen Polystar OSIX AB:n ja sen tytäryhtiöt, jotka tarjosivat kansainvälisesti verkon valvonta- ja analytiikkaohjelmistoratkaisuja teleoperaattoreille. Elisa oli aiemmin perustanut Elisa Automate -startupin, joka keskittyi verkonvalvontakeskusten automatisointiin tekoälyn avulla. Polystar yhdistettiin siihen, jolloin syntyi Elisa Polystar.

Elisa Oyj (2020–)

Marraskuussa 2020 Elisa osti enemmistöosuuden yhdysvaltalaisesta CalcuQuote-yrityksestä.

Tammikuussa 2021 Elisa osti saksalaisen Camlinen, joka tuotti tuotanto- ja laadunhallintaohjelmistoja teollisuudelle sekä osuuden italialaisesta SedApta-yrityksestä. Myöhemmin samana vuonna ostettiin myös enemmistöosuus belgialaisesta Tenforcesta.

Huhtikuussa 2022 Elisa osti slovakialaisen teleoperaattoreille automaatioita tarjoavan Frinx-yrityksen, joka toimi Bratislavassa ja New Yorkissa. Elisa ja Suomen Erillisverkot tekivät 2,9 miljoonan euron arvoisen sopimuksen it-ulkoistuksesta. Elokuussa Elisa Polystar osti Cardinality Ltd:n. Joulukuussa Elisa kertoi alkavansa tehdä litium-ioniakuilla toimivista tukiasemistaan virtuaalivoimaloita. Elisan tavoitteena oli välttää runkoverkon huippukulutustunteja kasvattamalla tukiasemiensa akkukapasiteetteja. Samalla se alkoi tarjota tasapainotuspalveluita myös kantaverkkoyhtiö Fingridille. Elisan 5G-verkko kattoi Suomessa yli 86 prosenttia väestöstä ja Virossa yli 70 prosenttia väestöstä.

Helmikuussa 2023 Elisa kertoi saaneensa valtiolta lähes 4 miljoonan avustuksen tukiasemiensa varavirran käyttämiseen sähköntuotannossa. Hajautetun virtuaalivoimalan teho on 150 MWh. Elokuussa yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner, joka oli ollut myös Elisan hallituksessa. Hänen edeltäjänsä Veli-Matti Mattila oli toiminut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2003 lähtien, mikä teki hänestä yhden Suomen pitkäaikaisimmista suuren pörssiyrityksen toimitusjohtajista. Elisa Viihteen ja Viaplayn yhteistyö loppui syyskuussa, kun Elisa Viihteen uutena kumppanina aloitti Nelonen Media. Samalla Elisa Viihteen alkuperäissarjat siirtyivät Nelosen Ruutu+-palveluun. Marraskuussa Elisa kertoi perustavansa yhteisyrityksen saksalaisen KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n kanssa. Uuteen MVC Videra-yhtiöön yhdistettiin Elisa Videra ja MVC Mobile VideoCommunications GmbH. Elisa omistaa yhtiöstä 37,5 prosenttia, eikä uutta yhtiötä konsolisoida Elisa-konserniin.

Elisan verkon historiaa

Maailman ensimmäinen kaupallisessa verkossa soitettu GSM-puhelu tehtiin vuonna 1991 Radiolinjan verkossa. Palvelu avattiin kaupalliseen käyttöön samana vuonna. Maailman ensimmäinen GSM-datapuhelu tehtiin Radiolinjan verkossa vuonna 1993.

Keväällä 2006 Elisa avasi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen HSDPA-verkon. HSDPA on päivitys UMTS:iin, tuoden mukanaan merkittävän nopeuden nousun datansiirtoon. Marraskuussa 2006 Elisan HSDPA-verkko, joka toimi nopeudella 1,8 Mbit/s tukiasemasta mobiililaitteeseen, ja joka oli tarjolla 40 prosentille suomalaisista, oli vielä Suomen ainoa kaupallisesti tarjolla oleva HSDPA-verkko.lähde? 13. marraskuuta Elisan verkossa Vierumäellä soitettiin yhteistyössä Nokian kanssa maailman ensimmäinen UMTS 900 MHz -teknologiaan perustuva 3G-/HSDPA-puhelu. Siihen asti 3G-puhelut olivat kulkeneet 2,1 GHz taajuudella, mutta kokeilu osoitti GSM:n kanssa jaettavan taajuuden käytön olevan mahdollista.

Vuonna 2007 Elisa avasi ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen käyttöön tarkoitetun 3G UMTS900-verkon. Seuraavana vuonna Saunalahti lanseerasi nettitikun.

Elisa avasi ensimmäisenä 4G-yritysverkon kaupalliseen käyttöön 2011, ja 2013 avattiin kaupalliset 4G/800 MHz -taajuudet.

Vuonna 2014 Elisa siirtyi tiettävästi maailman ensimmäisten teleoperaattorien joukossa käyttämään kuukausilaskutuksen perusteena rajatonta dataa. Hinta perustui datansiirron nopeuteen. Pian muut Suomessa toimivat operaattorit siirtyivät samanlaiseen hinnoitteluun. Vuonna 2020 Suomessa käytettiinkin maailman eniten mobiilidataa.

Keväästä 2018 asti Elisa on myynyt 5G Ready -liittymiä, joissa dataa siirtyy nopeimmillaan 600 megabittiä sekunnissa. 27. kesäkuuta Elisa kertoi avanneensa maailman ensimmäisen kaupallisen 5G-verkon Tampereelle ja Tallinnaan.

Alkuvuonna 2019 Elisa toi markkinoille varsinaiset 5G-verkot ja -liittymät. 1. tammikuuta se kertoi laajentaneensa 5G-verkkoa Jyväskylään, Helsinkiin ja Turkuun. Joulukuuhun mennessä Elisalla oli yksi Euroopan laajimpia 5G-verkkoja, pelkästään pääkaupunkiseudulla satoja 5G-tukiasemia. Sillä oli 5G-verkkoja myös 10 muussa kaupungissa. Vantaalla Elisa tarjosi yksityishenkilöille 5G Kotinetti -palvelua. Pääkaupunkiseudun 5G-verkko oli saatavilla noin 200 000 ihmiselle ja Elisa kertoi, että sen 5G-asiakkaiden määrä laskettiin tuhansissa.

Vuonna 2023 suomalaiset operaattorit lopettivat 3G-verkon ylläpidon ja alkoivat tarjota 4G- ja 5G-yhteyksiä. Edellisenä syksynä Elisa testasi käyttäjien siirtämistä nopeampiin verkostoihin Hämeenlinnassa ja alkoi sammuttaa 3G-asemiaan siellä tammikuun lopussa. Viimeisenä 3G:stä luovuttiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla lokakuussa 2023. Tämän jälkeen IoT-laitteita saattoi käyttää Suomessa 2G- ja 4G-verkoissa. 2G-verkkoa ei ole tarkoitus sulkea, sillä sitä tarvitaan etämittauslaitteissa ja puhelimissa, jotka eivät tue 4G- tai 5G-verkkoa. 3G-verkoista vapautuneita taajuuskaistoja voi hyödyntää lisäkaistana. Lokakuun alussa Elisan merenalainen tietoliikennekaapeli vahingoittui samalla kuin Suomen ja Viron välinen Balticconnector-kaasuputkikin. Kyseessä oli varmentava kaapeli, minkä vuoksi vaurio ei vaikuttanut tietoliikenneyhteyksiin.

Organisaatio

Elisan liiketoiminta on jaettu kahteen segmenttiin: Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat, joiden ohjaus tapahtuu yksiköiden, tulosyksiköiden ja tukiyksiköiden kautta. Yrityksen henkilöstö työskentelee eri puolilla Suomea, osa myös ulkomailla. Alueellisia osaamiskeskittymiin kuuluu muun muassa kyberturvakehitys Jyväskylässä, videoneuvottelukehitys Oulussa ja asiakaspalvelukeskukset Tampereella, Joensuussa ja Kokkolassa.

Yhtiön toimitusjohtaja on Topi Manner, joka aloitti tehtävässään alkuvuonna 2024. Elisan hallitukseen kuului vuonna 2024 puheenjohtaja Anssi Vanjoen ja varapuheenjohtaja Katariina Kravin lisäksi Maher Chebbo, Kim Ignatius, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt ja Antti Vasara.

Omistus

Elisalla on noin 167 000 rekisteröityä omistajaa. Yhtiön kahdeksan suurinta osakkeenomistajaa maaliskuussa 2024 olivat:

Tytäryhtiöt

Maaliskuussa 2024 Elisan tärkeimpiä tytäryhtiöitä olivat:

Yhteistyökumppanit

Vuonna 2015 Elisa perusti startup-tiimin, johon mahdolliset yhteistyökumppanit voivat ottaa yhteyttä. Tiimin valittua Elisalle potentiaaliset kumppanit se esittelee ne varsinaisille liiketoiminnoille. Tiimin tavoite oli selkeyttää Elisan ja startup-yritysten välistä yhteistyötä.

Elisa on järjestänyt Slush-tapahtuman yhteydessä "AI Co-creation Challenge" -kilpailun. Vuonna 2018 kilpailun 50 000 euron pääpalkinnon voitti Lifemote.

Elisa ja tietoturvayritys F-Secure aloittivat syksyllä 2018 yhteistyön, jossa kehitetään esineiden internet-laitteita suojaavan reititin. Tietoturvalaitteella voi suojata kotien tietokoneiden, tablettien ja puhelinten lisäksi ne laitteet, joihin ei voi asentaa tietoturvaohjelmia. Tällaisiin laitteisiin kuuluu esimerkiksi mediasoittimet, pelikonsolit, älytelevisiot ja perinteiset kodinkoneet, kuten jääkaapit, ilmalämpöpumput ja valvontakamerat, joita valmistajat ovat alkaneet liittää verkkoon ottamatta huomioon tietoturva-asioita. Elisa oli ensimmäinen operaattori, joka hyödynsi F-Securen kehittämää tietoturvareititintä.

Tuotteet ja palvelut

Elisan myymälä Oulussa.

Elisan valikoimiin kuuluu liittymiä ja erilaisia elämyksellisiä palveluita. Elisa tarjoaa muiden liittymien lisäksi myös perinteisiä lankapuhelinliittymiä, toisin kuin esimerkiksi sen kilpailija Telia, joka ilmoitti niiden lopetuksesta vuonna 2019.

Vuonna 2022 Elisan markkinaosuus Suomessa oli 36 prosenttia.

Yli 60 prosenttia Elisan liikevaihdosta tuli heinä–syyskuussa 2018 mobiililiittymistä ja laitemyynnistä, digitaalisten palveluiden osuus oli yli 15 prosenttia. Yrityksen kasvavia liiketoiminta-alueita olivat videoneuvottelu, älytehtaat ja palvelut muille operaattoreille.

Kuluttajille suunnattuja palveluja

Elisan kuluttaja-asiakkaille toteuttamia mobiili- ja internetpalveluita myydään etupäässä Elisa Saunalahti-liittymäbrändillä.

Elisa Kirja Pääartikkeli: Elisa Kirja

Elisa Kirja on sähköisten kirjojen palvelu. Palvelusta voi ostaa e-kirjoja ja äänikirjoja, joita voi lukea ja kuunnella tietokoneella, e-kirjojen lukulaitteella tai ilmaisella Android- ja iOS-laitteille saatavalla Elisa Kirja -sovelluksella. Elisa Kirjasta on ostettavissa yli 9 000 teosta, ja siellä on laajin valikoima suomenkielisiä e-kirjoja. Elisa Kirja oli loppuvuonna 2018 markkinajohtaja Suomessa myydyissä sähköisissä kirjoissa, sen osuus markkinoista oli 36 %.

Elisa Viihde Pääartikkeli: Elisa Viihde

Elisa Viihde on vuonna 2009 perustettu digitaalinen tv-palvelu, joka tarjoaa käyttäjilleen videovuokraamon, maksuttomia kanavia, tallennustilaa, etäkäyttömahdollisuuden puhelimella, tabletilla ja tietokoneella ja laajakaistan. Alussa Elisa Viihde rahoitti kotimaisia elokuvia ja vuonna 2014 se alkoi tuottaa sarjoja. Kevääseen 2018 mennessä Elisa Viihde oli julkaissut kymmenkunta alkuperäissarjaa. Näiden joukossa ovat muun muassa Downshiftaajat, Konttori, Ismo ja Ivalo. Marraskuussa 2018 Elisa Viihteellä oli yli 400 000 asiakasta, joista yli 300 000 Suomessa.

Elisa Viihteen alkuperäissarjojen ensiesitysoikeudet on Nelonen Median Ruutu+-palvelulla.

Yrityksille suunnattuja palveluja

Elisa automatisoi oman verkonhallintansa ohjelmistolla, joka analysoi verkon vikatilanteita jatkuvasti millisekuntien tarkkuudella. Havaitut viat korjataan automaattisesti. Elisa Polystar(aiemmin Elisa Automate) -yksikkö myy kehittämäänsä älyohjelmistoa sekä muita verkonhallinnan automatisointiin tarkoitettuja välineitä kuten laadunhallinta- ja analytiikkaohjelmistoja kansainvälisille operaattoreille, joiden mobiilidataliikenteen määrä kasvaa voimakkaasti. Yhtiö on laajentanut palveluitaan yritysostoin. Vuonna 2022 ostettiin Cardinality Ltd, joka tukee verkko-operaattoriasiakkaitaan esimerkiksi pilvipohjaisessa tiedonhallinnassa (DataOps), palveluvarmennuksessa ja asiakaskokemusanalytiikassa ja Frinx, joka on yhdistänyt runkoverkon ja mobiiliverkon automaattisen valvonnan. Syksyllä 2022 Elisa Polystarilla oli yli 120 operaattoriasiakasta.

Teollisuudelle Elisa myy koneoppimiseen perustuvaa automatisointiprosessia. Elisa IndustrIQ:n asiakkaat toimivat valmistavassa teollisuudessa. Yhtiö hyödyntää tuotteissaan tekoälyä ja koneoppimista. Yksikön toiminta alkoi nimellä Elisa Smart Factory -startupin kautta, joka teki yhteistyötä saksalaisen Aachenin yliopiston kanssa. IndustrIQ tekee yhteistyötä TenForce-yhtiön kanssa, josta Elisa omistaa enemmistön. Yhtiön hallintaohjelmisto on keskittynyt tuotannon laatuun (EHSQ) ja operatiivisiin riskeihin. Vuonna 2022 IndustrIQ työllisti 700 työntekijää ja sillä oli tuhat teollisuusasiakasta yli 20 maassa. Yksikön ensimmäinen suuri asiakas oli Procter & Gamble.

Elisa Videra keskittyy videoneuvotteluihin ja Elisa Smart Factory muun muassa 5G IoT -ohjelmistoihin.

Esimerkiksi Suomen Erillisverkot ja OP ovat ulkoistaneet Elisalle it-palveluitaan.

Markkinointi

Elisa aloitti Hintasaarnaajat-konseptinsa vuonna 2015. Konsepti on ollut pitkäkestoinen ja moniulotteinen kampanja, jossa on hyödynnetty useita eri kanavia, esimerkiksi JVG:n musiikkivideota.

Kesällä 2016 Elisa avasi uuden tapahtuma- ja kohtaamispaikan, Elisa Kulman.

Syksyllä 2017 Elisan markkinointihanke "Pidetään yhtä" halusi saada nuoret ja aikuiset viestimään muutenkin kuin laitteiden välityksellä. Mainos oli Googlen mukaan vuoden suosituin suomalainen mainosvideo YouTubessa. Mainos sai huomautuksen Mainonnan eettiseltä neuvostolta, joka piti sitä hyvän tavan vastaisena siinä käytetyn väkivallan takia.

Työkulttuuri

Vuonna 2009 Elisassa alettiin hyödyntää Lean-johtamisoppia. Elisa on sijoittunut Great Place to Work -selvityksessä isojen yritysten sarjassa neljänneksi vuonna 2018 ja toiseksi vuonna 2019.

Yhteiskuntavastuu

Elisa on sitoutunut Science Based Targets -organisaation hyväksymiin, tieteeseen perustuviin tavoitteisiin, joilla se vähentää hiilidioksidipäästöjään.

HPY:n perustama HPY:n Tutkimussäätiö tukee teletekniikan ja tietoliikenteen tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä Suomessa ja auttaa tutkimustulosten julkaisussa. Säätiö palkitsee vuosittain väitöskirjan tekijöitä kannustusapurahoilla ja tunnustuspalkinnoilla. Vuoteen 2016 mennessä tukea oli annettu 232 tutkijalle yhteensä noin 989 000 eurolla. Säätiön toiminta on yrityksistä riippumatonta.

Vuonna 2024 Elisa nousi kanadalaisen tutkimusyhtiö Corporate Knightsin ylläpitämällä maailman vastuullisimpien yritysten listalla sadan vastuullisimman joukkoon.

Tunnustuksia

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d e Tilinpäätöstiedote 2023 elisa.com. 23.1.2023. Elisa Oyj. Viitattu 19.3.2024.
  2. a b c Tiedot yrityksestä: Elisa Oyj Asiakastieto. Viitattu 19.3.2024.
  3. a b c d e f g h i j k l Pekka Lähteenmäki: Elisan Mattila 15 vuotta operaattorin johdossa: "Yrityksen itsenäinen tulevaisuus oli vaakalaudalla, piti tehdä radikaaleja liikkeitä" Talouselämä. Viitattu 2.4.2019.
  4. Elisa Oyj | Julkinen osakeyhtiö | Kauppalehti.fi
  5. a b c Elisa - Elisa sijoituskohteena elisa.fi. Viitattu 19.3.2024.
  6. a b Katja Boxberg: Nyt on uutta kermakakkua jaossa: Näin Elisa, DNA ja Telia taistelevat osuuksista Talouselämä. Viitattu 9.2.2023.
  7. Elisa - Mitä teemme elisa.fi. Viitattu 6.4.2021.
  8. Tässä ovat Suomen 10 suurinta it-yritystä Tivi. 19.3.2024. Viitattu 19.3.2024.
  9. Talouselämä: TE500 Talouselämä. 9.6.2022. Viitattu 19.3.2024.
  10. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Historia corporate.elisa.fi. Viitattu 2.4.2019.
  11. a b Tarina – Finnet Finnet. Viitattu 8.5.2018.
  12. a b Helsingin Puhelin Oy vuosikertomus 1996, s. 2–3 (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. a b Helsingin Puhelin Oyj vuosikertomus 1997, s. 2 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. a b Elisa Oyj: Osakkeen historia (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 19.12.2013
  15. Yksityiset kiristivät kaukopuheluminuutin neljä penniä Teleä halvemmaksi Helsingin Sanomat. 9.12.1993. Viitattu 4.4.2019.
  16. Oy Radiolinja Ab:n tasekirja 1998, s. 21
  17. Finnet-konserni kaatui valtakiistaan, Radiolinja saatetaan viedä pörssiin Helsingin Sanomat. 14.3.1998. Viitattu 4.4.2019.
  18. Helsingin Puhelin osti isännyyden Keski-Suomen Puhelimessa Helsingin Sanomat. 6.10.1998. Viitattu 4.4.2019.
  19. a b Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  20. a b Mistä nimi tulee? Elisa. Tekniikan historia, 5/2017, s. 8.
  21. Kymmenien miljoonien säästöt Talouselämä. Viitattu 4.4.2019.
  22. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Kilpailuvirasto. Viitattu 1.12.2009.
  23. Helsingin Puhelin Oyj: Vuosikertomus 1999
  24. Elisa Communications Oyj Vuosikertomus 2000 s. 20
  25. Elisa vuosikertomus 2002, s. 11
  26. Elisa Oyj Vuosikertomus 2003, s. 16
  27. a b c Anni Erkko: Elisan Mattilan opit huipulla pysymiseen Kauppalehti. Arkistoitu 4.4.2019. Viitattu 4.4.2019.
  28. Kari Räisänen: Elisa päätti lopettaa Radiolinja-tuotemerkin Helsingin Sanomat. 16.4.2004. Viitattu 19.3.2024.
  29. a b Saunalahti Group Oyj — Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 19.3.2024.
  30. Oy Radiolinja Ab — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 19.3.2024.
  31. a b c d e f g Teleyhtiöt | Voittajana ei aina selviä nopein tai vahvin, vaan sopeutuvaisin, sanoo Elisan Asko Känsälä – hänen oppinsa olivat keskeisiä, kun Suomesta tehtiin rajattoman mobiilidatan maa Helsingin Sanomat. 25.10.2020. Viitattu 6.4.2021.
  32. a b c Alberto Claramunt: Elisan jättävä Veli-Matti Mattila kertoo KL:n haastattelussa, mitä ajattelee Solidiumista, lakoista ja ”Suomen järjestöjen ylivallasta” Kauppalehti. 18.2.2024. Viitattu 19.3.2024.
  33. Elisan suurin omistaja vaatii teleyhtiön jakamista kahtia Helsingin Sanomat. 23.11.2007. Viitattu 15.4.2019.
  34. Novator: Elisa oli voittaja taistelussa Elisasta Helsingin Sanomat. 29.2.2008. Viitattu 15.4.2019.
  35. a b Valtio siirsi Elisan osakkeet Solidiumille 12.6.2009. Verkkouutiset. Viitattu 30.1.2010.
  36. Digitoday: Saunalahden sulautus ei vaikuta asiakkaisiin Ilta-Sanomat. 16.12.2011. Viitattu 19.3.2024.
  37. Miia Savaspuro: Elisa pistää brändinsä uusiksi Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  38. Talouselämä: Elisalta iso brändiuudistus – Tältä se näyttää Talouselämä. Viitattu 15.4.2019.
  39. Vihamielisestä valtausyrityksestä moitittu teleoperaattori Elisa Kova talous -haastattelussa: Joitakin virheitä sattui Yle Uutiset. Viitattu 15.4.2019.
  40. Kaisa Saario: Elisan Anvia-kauppa toteutuu Kauppalehti. Viitattu 2.4.2019.
  41. Viestintävirasto: Elisa on rikkonut matkapuhelinliittymien puhelinmarkkinointikieltoa www.viestintavirasto.fi. Viitattu 9.1.2019.
  42. Yli 20 euron liittymä oli tarjolla 2,90 eurolla – Elisan puhelinmyyjät soittivat Moi Mobiilin asiakkaille ilman asiakkaiden lupaa www.aamulehti.fi. Arkistoitu 9.1.2019. Viitattu 9.1.2019.
  43. Sami Kontola: Elisa ostaa Polystar OSIX AB:n tytäryhtiöineen — kauppahinta 70 miljoonaa euroa Talouselämä. Viitattu 25.2.2020.
  44. a b c d e f g Janne Tervola: Elisa ostaa slovakialaisen it-talon – vihjaa uusista yrityskaupoista Tivi. Viitattu 9.2.2023.
  45. Finnish telecom company takes majority stake in CalcuQuote evertiq.com. Viitattu 10.2.2023. (englanniksi)
  46. Tietoliikenne | Elisa ostaa saksalaisen ohjelmistoyhtiön 60 miljoonalla eurolla Helsingin Sanomat. 12.1.2021. Viitattu 6.4.2021.
  47. Telecompaper www.telecompaper.com. Viitattu 10.2.2023.
  48. a b Antti Lehmusvirta: Elisa nosti odotuksiaan hyvän tuloksen jälkeen – 5g-verkon kattavuus vahvistui Tivi. Viitattu 10.2.2023.
  49. a b Janne Laakso: Valtionyhtiö tekee 2,9 miljoonan it-ulkoistuksen Elisalle Tivi. Viitattu 9.2.2023.
  50. a b c Annie Turner: Elisa Polystar acquires data ingestion, cloud native tech with Cardinality Mobile Europe. 12.8.2022. Viitattu 10.2.2023. (englanniksi)
  51. Janne Tervola: Elisa alkoi säätää sähköverkkoa Fingridin kanssa tukiasemien akuilla – Kapasiteetti jopa 150 MWh, lajissaan Suomen ensimmäinen ja ”todennäköisesti maailmankin” Tekniikka&Talous. Viitattu 9.2.2023.
  52. Juuso Parviainen: Elisa antoi perinteisen ohjeistuksen vuodelle 2023 – hallituksen osinkoehdotus ylitti odotukset niukasti Tivi. Viitattu 9.2.2023.
  53. Janne Tervola: Näin Suomeen syntyy Euroopan suurin hajautettu 150 MWh virtuaalivoimala – Elisa muuntaa yli 2 000 tukiasemaa varavoimaloiksi Kauppalehti. Viitattu 16.2.2023.
  54. a b Nimitykset | Topi Manner siirtyy Finnairilta Elisan toimitusjohtajaksi Helsingin Sanomat. 18.8.2023. Viitattu 19.3.2024.
  55. a b Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 13.10.2023.
  56. Lauri Sihvonen: Elisa myy enemmistöosuuden Elisa Videran liiketoiminnasta Kauppalehti. 2.11.2023. Viitattu 19.3.2024.
  57. Maailman ensimmäinen UMTS900-puhelu soitettiin Elisan verkossa Sektori.com. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 17.11.2013.
  58. Historia vuosikymmenittäin corporate.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
  59. Elisa avasi kaupallisen 5G:n ensimmäisenä maailmassa – ePressi epressi.com. Viitattu 29.6.2018.
  60. https://corporate.elisa.fi/uutishuone/tiedotteet/tiedote/?otsikko=maailman-ensimmaisen-5g-verkon-avannut-elisa-kiihdyttaa-tahtiaan-avasi-5g-verkot-nyt-turkuun-ja-jyvaskylaan-&id=52028307792904&tag=corporate.elisa.fi:national-press corporate.elisa.fi. Viitattu 8.2.2019.
  61. Erno Konttinen: Elisalla jo ”tuhansia 5g-asiakkaita” – verkko Euroopan laajimpia Tivi. Viitattu 21.2.2020.
  62. 3G-verkosta luovutaan tämän vuoden aikana – Elisa napsauttaa pian ensimmäisistä tukiasemista virrat poikki Hämeenlinnassa Yle Uutiset. 23.1.2023. Viitattu 9.2.2023.
  63. Antti Kailio: Kiitos ja näkemiin – tällaisella aikataululla Elisan 3g-verkko poistuu Suomen lopuistakin maakunnista Talouselämä. 7.6.2023. Viitattu 19.3.2024.
  64. Kaasuputkivuoto | Asiantuntija kertoo, miksei Elisan tietoliikennekaapelin vaurioitumisella ollut suurta vaikutusta Helsingin Sanomat. 11.10.2023. Viitattu 20.3.2024.
  65. Toimintamalli ja tytäryhtiöt corporate.elisa.fi. Viitattu 3.4.2019.
  66. Elisa - Hallitus elisa.fi. Viitattu 19.3.2024.
  67. Elisa - Omistajat elisa.fi. Viitattu 19.3.2023.
  68. Elisa - Keskeiset tytäryhtiöt elisa.fi. Viitattu 19.3.2024.
  69. Elisa Santa Monica corporate.elisa.fi. Viitattu 3.4.2019.
  70. Eniasta hei! Enia. Viitattu 3.4.2019.
  71. Laura Manas: Elisa perustaa oman startup-tiimin Kauppalehti. Viitattu 5.4.2019.
  72. Markus Lehtiniitty: Elisan tekoälykilpailun voittajalle 50 000 euron palkinto – Lifemote ennustaa ja ratkaisee Wi-Fi-verkkojen yhteysongelmia mtvuutiset.fi. 5.12.2018. Viitattu 8.4.2019.
  73. Tero Lehto: Elisa ja F-Secure kehittävät esineiden internetin tietoturvalaitetta Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  74. Aleksanteri Pikkarainen: Suomalainen yrityspomo hämmästyi lankaliittymän hurjasta hinnasta: Tämän verran niitä vielä on Talouselämä. Viitattu 9.2.2023.
  75. Tero Lehto: Elisa vaihtaa kännykät ja laajakaistat Saunalahdelle Tivi. Viitattu 16.4.2019.
  76. Etusivu – Elisa – Verkkokauppa elisa.fi. Viitattu 16.4.2019.
  77. Tervetuloa Elisa Kirja -palveluun kirja.elisa.fi. Viitattu 31.7.2013.
  78. "Ei vitsi", ajatteli Mika Hartio, kun löysi e-kirjat – uusi ilmiö houkuttelee myös nuorempia miehiä kirjojen pariin Yle Uutiset. Viitattu 5.4.2019.
  79. a b Oletko parikymppinen ja rakastat Netflixiä? Koko sarjabisnes mullistuu sinun ehdoillasi – myös Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 5.4.2019.
  80. Elisa Viihde -palvelu yhdistää digitelevision ja netin elisa.fi. Viitattu 31.7.2013.
  81. Suomalaisoperaattorit vasta heräämässä oman sisällön tuotantoon Yle Uutiset. Viitattu 24.10.2016.
  82. Anni Erkko: Elisa Viihde on suurimpia rahoittajia Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  83. Tero Lehto: Teleoperaattori Elisa hakee uusia asiakkaita viihteen avulla ja lupaa uusia alkuperäissarjoja Talouselämä. Viitattu 8.4.2019.
  84. a b Elisa Automate – The best mobile network automation solution for operators Elisa Automate. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 8.2.2019. (englanniksi)
  85. a b Mobiilidatan raju kasvu piti saada hallintaan – Elisalle syntyi samalla uusi vientituote T&T. Viitattu 5.4.2019.
  86. Petri Koskinen: ”Teleoperaattoreita on kuin mersuja ja ladoja” – Elisa, Telia ja DNA eivät ole samanlaisia Talouselämä. Viitattu 6.4.2021.
  87. Tero Lehto: Osavuosi: Elisa odottaa jo parempia 5g-aikoja Kauppalehti. Viitattu 8.4.2019.
  88. Concepts & Solutions elisavidera.com. Viitattu 8.2.2019.
  89. Bringing clarity into the complexity of processes and plant automation Business Reporter. 4.4.2018. Viitattu 8.4.2019. (englanniksi)
  90. Antti Kailio: OP ulkoistaa it-palveluita – Elisa nappasi 6 vuoden diilin Tivi. Viitattu 9.2.2023.
  91. a b Elisa palkittiin Vuoden Brändinrakentajana – aikoo laajentua kansainvälisissä digipalveluissa www.aamulehti.fi. Arkistoitu 8.4.2019. Viitattu 8.4.2019.
  92. Elisa Kulman lanseerauskampanja yllätti – yli 30 000 osallistujaa Markkinointi & Mainonta. Viitattu 8.4.2019.
  93. Elisan nuorisohanke iskee vanhempien sydänjuuriin Markkinointi & Mainonta. Viitattu 8.4.2019.
  94. Elisan mainos oli viime vuoden suosituin Youtubessa – katso viiden kärki Markkinointi & Mainonta. Viitattu 8.4.2019.
  95. Suomen parhaat työpaikat 2018 Great Place To Work Finland. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 2.4.2019.
  96. Maija Tamminen: "Vuosien avokonttoritrendin jälkeen ei ole väärin tarvita hiljaisuutta" – Elisassa etätöitä ei kielletä edes maanantaina Talouselämä. Viitattu 2.4.2019.
  97. Uudet päästötavoitteet osoittavat Elisan sitoutumisen ilmaston muutoksen hillintään FiCom. 21.3.2018. Arkistoitu 3.4.2019. Viitattu 3.4.2019.
  98. -: Lista: Kenelle menivät teknologiasäätiöiden tutkimusrahat? Uusiteknologia.fi. 5.4.2016. Viitattu 5.4.2019.
  99. Kalevi Nikulainen: HPY:n tutkimussäätio jakoi rahaa 15 tutkijalle Ilta-Sanomat. 5.12.2002. Viitattu 5.4.2019.
  100. Ahti Terhemaa: Yksi Helsingin pörssin yhtiö on ollut seuratulla listalla jo vuodesta 2005 – ainoana maailmassa Talouselämä. 2.2.2024. Viitattu 19.3.2024.
  101. -: Elisan IoT-ratkaisu palkittiin Uusiteknologia.fi. 28.6.2016. Viitattu 4.4.2019.
  102. Suomen suurimman teleoperaattorin Elisan liikevoitto kasvoi vakaasti ankarasta hintakilpailusta huolimatta – Toimitusjohtaja Mattila: ”Kilpailemme laadulla” Helsingin Sanomat. 31.1.2019. Viitattu 2.4.2019.
  103. Suomen laatupalkinto 2018 myönnettiin suurista yrityksistä Elisa Oyj:lle, pienemmistä yrityksistä LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:lle Työelämä 2020 -hanke. Viitattu 2.4.2019.
  104. Laura Lähdevuori: Konsulttiyhtiö: Elisa kolmanneksi paras maailman teleyhtiöiden joukossa – Omistaja-arvoa on syntynyt runsaasti Talouselämä. Viitattu 24.3.2021.
  105. Joakim Kullas: Tässä ovat Suomen digimenestyjät 2023 – operaattoreilla menee lujaa Tivi. Viitattu 9.2.2023.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elisa (yritys).