Tällä kertaa sukeltamme Ellsworthvuoret:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, jota on kiinnostanut ja tutkittu vuosien ajan. Ellsworthvuoret on vanginnut akateemikkojen, tiedemiesten, taiteilijoiden ja harrastajien huomion, koska se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Ellsworthvuoret:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykyään. Lisäksi analysoimme aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme tarjota lukijoillemme kattava ja rikastuttava näkemys. Valmistaudu uppoutumaan Ellsworthvuoret:n jännittävään universumiin!
Ellsworthvuoret | |
---|---|
![]() Sijainti Etelämantereella |
|
Koordinaatit |
Ellsworthvuoret on noin 321 km pitkä ja 48 km leveä pohjois-eteläsuuntainen vuorijono Etelämantereen länsiosassa Ellsworthinmaalla. Se rajoittuu lännessä Weddellinmerta peittävän Ronnen jäähyllyyn.[1] Ellsworth-vuoret ovat Antarktiksen korkein vuorijono, mutta sen syrjäisen sijainnin vuoksi alueelle pääsy on jopa Etelämantereen mittakaavassa vaikeaa.
Vuoriston läheisyydessä mannerjäätikön alla sijaitsee laaja Ellsworthinjärvi.lähde?
Ellsworth-vuoret koostuvat kahdesta erillisestä vuorijonosta. Osia erottaa Minnesotan jäätikkö. Ellsworth-vuorten ikä tunnetaan huonosti. Niiden kiviaines on voimakkasti poimuttunutta sedimenttiä paleotsooiselta maailmankaudelta, mutta vuorten geologia sopii huonosti muuten yhtenäiseen Länsi-Antarktiksen geologiaan. Sen sijaan ne muistuttavat paljon Transantarktisia vuoria.[2]
Jonon pohjoisosan muodostavat Sentinel-vuoret (koordinaatit Vinsonin massiivi (4892m). Muista huipuista mainittakoon suomalaisen Veikka Gustafssonin valloittama Mount Sisu.lähde? Vuoriston löysi Lincoln Ellsworth Antarktiksen ylilennollaan vuonna 1935 ja nimesi sen ilmaistakseen vuorten merkityksen maamerkkinä jäätikön keskellä (sana sentinel tarkoittaa vartiomiestä). Vuoristo kartoitettiin vuosina 1958–1961.[3]
). Monet Sentinel-vuorten huipuista nousee yli neljän kilometrin korkeuteen ja jonoon kuuluukin mm. koko Etelämantereen korkein huippu,Eteläisen osan muodostavat suhteellisen matalat ja hajanaisesti sijoittuneet Heritage-vuoret (koordinaatit 1935. Alue ilmakuvattiin ja kartoitettiin vasta vuosina 1961–1966.[4]
), joka on noin 160km pitkä ja 48km leveä vuorijono. Vuoriston pohjoisosan näki luultavasti ensimmäisenä Lincoln Ellsworth Antarktiksen ylilennollaan vuonna