Tässä artikkelissa perehdymme Elohopeamillimetri:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen eri puolia, merkityksiä ja mahdollisia vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin. Elohopeamillimetri on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena aikojen saatossa, herättänyt uteliaisuutta ja pohdiskelua eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Koko tämän lukemisen aikana analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä sen vaikutusta ideoiden ja näkökulmien kehitykseen. Sillä ei ole väliä, oletko aiheen amatööri vai asiantuntija, tämä artikkeli auttaa sinua löytämään uusia näkökohtia Elohopeamillimetri:stä ja antaa sinulle varmasti uuden näkemyksen tästä aiheesta.
Elohopeamillimetri eli millimetri elohopeapatsasta (tunnus mmHg[1]) on vanha paineen yksikkö. Se vastaa yhden millimetrin korkuisen elohopeapatsaan painetta maan pinnalla. SI-yksikköinä yksi elohopeamillimetri vastaa noin 133,322 (tarkemmin: ) pascalia.[1][2]
Elohopeamillimetriä käytetään nykyäänkin verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksissa, mikä on Suomessa asetuksellakin nimenomaisesti hyväksytty.[1] Ennen sitä käytettiin yleisesti myös ilmanpaineen yksikkönä. Meteorologiassa se on kuitenkin korvattu SI-järjestelmän mukaisesti hehtopascalilla (hPa) eli millibaarilla (mbar). Normaali ilmanpaine maan pinnalla on noin 760 mmHg eli 1 013 hPa.
Elohopeamillimetri on lähes sama kuin torri, mutta niillä on toisistaan poikkeavat määritelmät. Elohopeamillimetrin määritys perustuu maailman säätieteilijöiden järjestön määritelmään, joka kuuluu: "paine joka aiheutuu täsmälleen yhden millimetrin korkuisen nestepilarin alapäässä nesteen tiheyden ollessa täsmälleen 13,595 1 g/cm³ paikassa, jossa painovoiman aiheuttama kiihtyvyys on täsmälleen 980,665 cm/s²"[3]