Elsa Enäjärvi-Haavio

Nykyään Elsa Enäjärvi-Haavio on laajalti keskustelunaihe yhteiskunnassa. Vuosien ajan Elsa Enäjärvi-Haavio on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena eri alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja kantoja. Kautta historian Elsa Enäjärvi-Haavio on vaikuttanut merkittävästi ihmisten elämään ja vaikuttanut heidän ajattelutapaan, toimintaansa ja ympäristöönsä. Tässä artikkelissa tutkimme Elsa Enäjärvi-Haavio:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Kun tiedämme enemmän Elsa Enäjärvi-Haavio:stä, ymmärrämme paremmin sen laajuuden ja kuinka voimme käsitellä sitä positiivisesti jokapäiväisessä elämässämme.

Elsa Enäjärvi-Haavio.

Elsa Enäjärvi-Haavio (o.s. Enäjärvi, vuoteen 1922 Eklund; 14. lokakuuta 1901 Vihti – 24. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen tieteilijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Enäjärvi-Haavio oli ensimmäinen suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen alalta tohtoriksi väitellyt nainen (1932) ja alan ensimmäinen naisdosentti (1947). Hän oli monipuolinen ja aktiivinen vaikuttaja, joka osallistui eri kansalaisjärjestöjen toimintaan, politiikkaan, toimi tietokirjailijana ja lehtinaisena sekä oli naistutkimuksen uranuurtaja Suomessa.

Enäjärvi-Haavio oli vuodesta 1929 naimisissa professori, kirjailija Martti Haavion kanssa. Elina Haavio-Mannila ja Katarina Eskola ovat heidän tyttäriään. Enäjärvi-Haavion veli oli oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi.

Julkaisuja

  • (Toim.) Ihmisen varjo ynnä muita virolaisia novelleja. WSOY, 1924.
  • Vanha iloinen Englanti. WSOY, 1928.
  • Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin. (Kansallisia kysymyksiä n:o 2) Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1929.
  • The Game of Rich and Poor. A Comparative Study in Traditional Games. (FF Communications 100) Suomen Tiedeakatemia, 1932.
  • Emma Irene Åström. Elämäni ja ystäväni. (Muistelmateos) WSOY, 1933.
  • Lyyrilliset kansanlaulut. (Osa Martti Haavion teosta Muinaisrunojen maailma.) WSOY, 1935.
  • Haavio, Elsa (toim.): Eestin runotar: Virolaisen lyriikan antologia. (Runot suomentaneet O. Manninen ym.) Porvoo: WSOY, 1940.
  • Inkerin virsi. (Vertaileva runontutkimus) WSOY, 1943.
  • Pankame käsi kätehen. (Suomalaisten kansanrunojen esittämistavoista) WSOY, 1949.
  • Ritvalan helkajuhla. (Martti Haavion viimeistelemänä) WSOY, 1953.

Lähteet

Aiheesta muualla