Tässä artikkelissa aiomme syventää Elsa Tervo:n aihetta tutkimalla erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka auttavat meitä ymmärtämään sen vaikutusta ja merkitystä nykyään. Alkuperäistään sen merkityksellisyyteen eri aloilla Elsa Tervo on ollut asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja keskustelun kohteena. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla tarjotaksemme kattavan ja täydellisen näkemyksen Elsa Tervo:stä. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan syvän ja valaisevan ilmeen, jonka avulla lukija saa enemmän tietoa ja ymmärrystä Elsa Tervo:stä.
Elsa Sigrid Katarina Tervo (4. maaliskuuta 1892 Nokia – 20. maaliskuuta 1966 Tampere) oli suomalainen kirjailija, runoilija ja suomentaja.[1]
Tervon isä Juho Pietari Tervo oli Nokian tehtaan kansakoulun opettaja ja äiti Ida Josefina Sjödahl. Hän tuli ylioppilaaksi Tampereen tyttökoulusta 1911 ja aikoi jatkaa jo kansakouluaikanaan aloittamiaan musiikkiopintoja, mutta päätyi konttoristiksi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:lle, jossa hän työskenteli vuodet 1912−1918. Vuosina 1918−1923 Tervo toimi Fazerin musiikkikaupan nuottiosaston hoitajana Tampereella ja Viipurissa sekä vuodesta 1923 laulun ja pianonsoiton opettajana Tampereella ja Nokialla.[2] Sinne hän muutti vanhempiensa kuoltua 1941.
Kirjallisen työnsä ohessa Tervo suomensi italiankielisiä runoja (Giacomo Leopardin laulut, 1962) ja laati kirjoituksia päivä- ja aikakauslehtiin. Hän kävi vuodesta 1924 alkaen useita kertoja Italiassa ja toimi Dante Alighieri -yhdistyksen Tampereen osaston puheenjohtajana.[2] Tervo oli Pirkkalaiskirjailijat-yhdistyksen perustajajäsen. Tervo on haudattu Nokian Keskustan hautausmaalle.[3]