Elsa Triolet

Nykyään Elsa Triolet on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Sen vaikutus ja merkitys kattavat jokapäiväisen elämän eri osa-alueita teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja terveys. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Elsa Triolet:tä ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Perehdymme sen syihin, seurauksiin ja mahdollisiin ratkaisuihin tavoitteenamme tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Epäilemättä Elsa Triolet on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja ansaitsee kaiken huomiomme ja pohdiskelumme.

Elsa Triolet
Elsa Blick
Elsa Triolet 1925.
Elsa Triolet 1925.
Henkilötiedot
Syntynyt1896
Moskova, Venäjä
Kuollut1970 (73–74 vuotta)
Saint-Arnoult-en-Yvelines, Ranska
Ammatti kirjailija
Kirjailija
SalanimiLaurent Daniel
Äidinkielivenäjä
Tuotannon kieliranska, venäjä
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elsa Triolet, kirjailijanimi myös: Laurent Daniel,[1] oik. Elsa Brick, (1896 Moskova, Venäjä – 1970 Saint-Arnoult-en-Yvelines, Ranska) oli venäläissyntyinen ranskalainen kirjailija. Hän muutti Ranskaan 1918. Hänen puolisonsa oli Louis Aragon.[2][3] Hän kirjoitti venäjäksi ja ranskaksi[1].

Maxim Gorki kannusti Triolet'ta julkaisemaan esikoisromaaninsa. Triolet toimi Ranskassa toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeessä ja kuvaa romaaneissaan naisen roolia sodassa. Hänen novellikokoelmansa Le Premier accroc coûte deux cents francs ilmestyi 1944 ja sai Goncourt-palkinnon. Sosialistisia näkemyksiään hän sovelsi tuotannossaan omaperäisesti.[2]

Palkinnot ja tunnustukset

Suomennetut teokset

  • Ruusuja velaksi (Roses à credit, 1959), suom. Eine Mannerkoski, Helsinki: Kansankulttuuri 1963

Lähteet

  1. ↑ a b Elsa Triolet, Bnf, viitattu 18.10.2021 (ranskaksi)
  2. ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Triolet, Elsa”, Otavan kirjallisuustieto, s. 792. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. ↑ Kodin suuri tietosanakirja, osa 14, s. 79. Weilin & Göös, 1979.
  4. ↑ Kirjasampo: Goncourt-palkinto Viitattu 4.7.2024.

Aiheesta muualla