Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Empiirinen tutkimus:n kiehtovaan maailmaan. Riippumatta kiinnostuksestasi tähän aiheeseen, joko henkilökohtaisista tai ammatillisista syistä, tästä artikkelista löydät olennaista ja päivitettyä tietoa Empiirinen tutkimus:stä. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, sen eri näkökohtien ja sovellusten kautta uppoudut yksityiskohtaiseen analyysiin, joka auttaa sinua ymmärtämään syvällisemmin kaiken, mikä liittyy Empiirinen tutkimus:een. Sillä ei ole väliä, oletko alan asiantuntija vai oletko vasta alkamassa kiinnostua siitä, tämän artikkelin tarkoituksena on antaa sinulle täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus Empiirinen tutkimus:stä. Valmistaudu laajentamaan tietämystäsi ja löydä uusia näkökulmia tähän jännittävään aiheeseen!
Empiirinen tutkimus (kreik. empeiria) eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen. Se eroaa siis teoreettisesta tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteeseen perehdytään ajatusrakennelmien ja niiden tarkastelun avulla. Useimmiten käytännön tutkimuksessa yhdistetään kumpaakin: käytännön esimerkit sitovat teoreettisen tarkastelun todellisuuteen ja aiheen teoreettinen tarkastelu puolestaan vahvistaa empiirisen aineiston käyttökelpoisuutta.
Tieteenalojen suuri enemmistö pyrkii pohjaamaan empiiriseen tutkimukseen. Muun muassa matematiikka, teoreettinen fysiikka sekä filosofian jotkin osa-alueet rakentuvat teoreettisen tutkimuksen varaan.
Tutkimuksen empiria voi syntyä monella tavalla. Usein toisistaan erotellaan laadullinen ja määrällinen tutkimus. Erilaiset empiiriset tutkimukset poikkeavat toisistaan myös sen mukaan, kuinka tarkasti tutkimuskohteeseen vaikuttavia tekijöitä yritetään kontrolloida mm. erilaisilla koejärjestelyillä. Empiirinen tutkimus kohdistuu sekä toistettaviin että ainutkertaisiin tapahtumiin; edellisiä tutkitaan usein luonnontieteessä, jälkimmäisiä käyttäytymistieteissä.